Maajoukkuepelaajat ulkomailla - Dan Jernmark Unkarissa

Szia! Mä oon Dan ja mä oon ollu yhteensä about 3 vuotta Unkarissa pelaamassa vesipalloa. Ekaks vuosina 2018-2019, ja sit 2021-2023. Ekan kerran mä lähin Unkariin vuonna 2018 vaihto-oppilaaksi Kaposvár nimiseen kaupunkiin. Siel pelasin sit Unkarin A2 juniorisarjassa, jossa voitettiin mestaruus. Meidän silloisesta jengistä, kolme pelaajaa pelaa tällä hetkellä Unkarin pääsarjassa ammattilaisena ja suurin osa ykkös/kakkos divarissa joko ammattilaisena tai vain harrastuksena enään. 

Jengissä oli tosi hyvä fiilis ja joukkuehenki! Heti ekoissa treeneissä jengi otti mut hyvin vastaan ja valmentaja oli kans erittäin osaava, mukava ja jeesas paljon kaikessa missä tarttin apua. Hän oli valmentajana Iso-Britannian naisten maajoukkueen päävalmentaja Lontoon Olympialaisissa vuonna 2012! Sit loppu vaihtovuos ja oli aika palata Suomeen ja hyvästellä jengiläiset ja Unkari hetkeks aikaa ja hoitaa asioita taas eteenpäin Suomessa. Suomessa sit treenasin ja pelailin taas Kuhissa, suoritin koulut loppuu ja kävin armeijan hoitamassa pois alta. Sit intin jälkeen mietin et mitä ihmettä sit tekis, kun ei ollu kouluja enää  ja sit halus kehittyy paremmaks vesipalloilijaks. 

Sit 2021 kesällä mä päätin et mä haluun lähtee ulkomaille ja Unkari osoittautu helpoks vaihtoehdoks ja Cetuksen valmentaja Nemanja auttoi löytämään jengin mulle Budapestistä, jonne olin muuttamassa. Päädyin sit Budapestiin ja Oazis SC nimiseen jengiin, jonka ykkös joukkue pelasi Unkarin ykkös divarissa. Jengikaverit otti taas kerran hyvin vastaa ja heti tuntu hyvältä olla treenaamassa taas erittäin kovassa seurassa, hyvässä valmennusksessa ja maailmanluokan puitteissa. Treenattiin siis Margit saarella Budapestissä, missä myös Unkarin maajoukkueet treenaavat yleensä, kun heillä on leirityksiä! Siel pari vuotta kun pyöri joka päivä niin pääs joskus jopa juttelemaan näille maajoukkuepelaajille ja katsomaan välillä kun he treenasivat.

Treenit oli aluks haastavii kun vauhti oli erittäin kovaa ja muutenkin fyysisyys altaassa vähäsen pääs yllättämään. Treenattiin siis 5x viikossa Ma-Pe joka ilta ja 2x viikossa meillä oli sali ennen allasta lisäksi. Treenit kesti suunnilleen 1.30h/2h. Pääsin sit pelaamaa Budapestin sarjaa, missä pelailee nuoria joille halutaan lisää peliaikaa, pelaajia jotka on just lopettanu ammattilaisuransa tai on lopettamassa ja sit oli vielä muutamia pappa jengejä jossa pelaili Unkarilaisia vesipallo legendoja enään vain pelaamisen ilosta. Uintivauhti ei ollu niin kovaa Budapestin sarjassa, mutta pelivauhti kylläkin! Pallo liikku erittäin hyvin ja nopeesti ja kaikki vastustajat olivat erittäin fyysisiä. Siellä annettiin painia kunnolla ja pelata erittäin kovaa, mutta hyvän maun rajoissa tietenkin ;)

Eka kausi miesten peleissä meni sit ihan kivasti vaikka paljon oli hakemista ja totuttelua arkeen, treeneihin, pelaamiseen ja muutenkin vesipalloon taas erilaisessa ympäristössä. Paljon kehitystäkin tuli henkilökohtaisesti sitten kun pääs mukaan kunnolla ja siitä oli hyvät fiilikset ja valmiudet  sit seuraavaa kautta varten lähteä kehittymään enemmän ja vakuuttamaan koutsin antamaan lisää vastuuta. Sit pienen tauon jälkeen alotettiin kesätreenit, joissa aamusin uitiin todella paljon ja treenit kesti 1.5h-3h ja illalla olikin enemmän pallo painotteiset treenit.

En ikävä kyllä päässyt aamutreeneihin kuin pari kertaa viikossa töiden takia ja sen huomas kyllä nopeasti paljon muutama missattu treeni vaikuttaa. Noh sit alko kausi ja lähin hyväl fiiliksel ja kovat henkilökohtaset odotukset edellä. Kausi alkokin loistavasti ja tuli paljon onnistumisia treeneissä sekä peleissä ja jengi hitsaantu hyvin yhteen, joten oli erittäin kiva fiilis mennä kans treeneihin! Treenasin kovaa ja sit pienen ylikunnon puolelle mentii ja alko vähäsen vaikeutuu treenaamine ja pelaaminen, mutta en luovuttanu ja jatkoin vaa hyvällä fiiliksellä eteenpäin! Loppukausi menikin sit paremmin taas henkilökohtasesti ja valmentaja palkitsi vielä sit nostamalla mut pelaamaan ykkös divariin kauden lopulla! Sitten tuliki kauden 2023 loppu  ja olin tehnyt päätöksen, että aika palata Suomeen ja hoitaa muutamia asioita taas eteenpäin Suomessa. Jengikavereista tuli läheisii frendei ja niitten kanssa ollaan vieläkin paljon yhteyksissä ja ikävä takas onki jo kova. Onhan se mukava palata Suomeen ja Pirkkolaan, mutta ei se ihan voitan Margit saaren vesipallo pyhättöä!

Hienoja kokemuksia ja ollut upeaa nähdä mitä vesipallo on jossakin muualla ja miten asiat tehdään eri tavalla kuin Suomessa. Kivaa ollut myös nähdä, että vaikka ei ois isoin, nopein tai paras, niin jos vaan intoa ja halua on tarpeeks ja tietysti motivaatiota, niin ulkomaille voi ja kannattaa lähteä kokemaan millaista on treenata ja pelata hieman erilaisessa kulttuurissa!