Tämän vuoden ensimmäinen yläkoululeiritys järjestettiin helmikuun alussa. Yläkoululeiritysten painopisteinä ovat koulu ja opiskelu, elämäntaidot sekä urheilullinen kehittyminen.
Leireillä nuori uimari pääsee kehittämään itseään intensiivisessä lajivalmennuksessa, oppimaan urheilijan elämänhallintaan liittyviä taitoja sekä opiskelemaan kouluaineita. Leirien tavoitteena on tarjota nuorille urheilijoille tukea kokonaisvaltaiseen urheilijaksi kasvamiseen.
Lähivalmentautumisen rinnalle on tuotu muun muassa monipuolisten taito- ja fyysisten ominaisuuksien harjoittelua, urheilijoiden elämäntaitojen harjoittelua esimerkiksi ravitsemuksen ja psyykkisten taitojen kerryttämistä sekä tukea urheilijan kaksoisuraan ja opiskelutaitoihin.
Viikonlopun parasta antia oli uimareiden mielestä keskittyminen pelkästään uintiin sekä uudet kaverit.
– Uusien treenivastusten kanssa treenaaminen, uudet valmentajat ja kaverit olivat erityisesti kivaa. Leirin treenit sopivat hyviin omaan treeniohjelmaan, kun uitiin samoilla alueilla ja saman suuntaisesti, kuten omassa kausisuunnitelmassani, iloitsee Kempeleen Pyrintöä edustava Laura Haikola.
Vaikka viikonlopun leirityksestä kertyykin poissaoloja koulusta, siitä ei koidu ongelmia.
– Leirityksen aikana saa hoidettua hyvin koulujutut, eikä poissaolot haittaa opiskeluja. Opiskelurytmiin pääsee hyvin kiinni myös leirin jälkeen, Seinäjoen Uimareissa uiva Topias Ruuska avaa.
Molemmat uimarit iloitsevat myös siitä, että leirit ovat eri vuodenaikoina. Silloin oheisharjoittelukin on erilaista.
Harjoittelu ja itsenäistyminen sekä muiden tuntemattomien ihmisten huomioiminen elämässä leirin tärkeimmät annit
Vuokatin pitkäaikaisen leirien vetäjän Ilkka Haipuksen mukaan leirityksen hyödyt ovat yhteisharjoittelu, sosiaalinen kanssakäyminen sekä itsenäistyminen.
– Isoin selkeä hyöty on, että uimarit pääsevät opettelemaan huippu-urheilijan elämää sekä harjoittelemaan ja opiskelemaan rauhassa. Harjoittelu samantyylisten ihmisten kanssa ja se, että he saavat tehdä rauhassa kaikki asiat ovat ehdottoman tärkeää. On myös tärkeää, että uimarit oppivat toisiltaan asioita, joita omissa treeneissään ei ole ja voivat sitä kautta viedä uusia oppeja omaan arkeen, Haipus avaa.
Haipuksen mukaan leirien sosiaalisessa kanssakäymisessä nähdään kasvaminen ja oppiminen sekä opitaan toimimaan täysin tuntemattomien ihmisen kanssa. Urheilija oppii myös liikkumaan ja toimiaan erilaisissa ryhmissä.
– Jos ajatellaan seitsemännellä luokalla olevia, niin kovin moni ei ole ollut kotoa pois kuin viikonlopun. Nyt heillä on mahdollisuus harjoitella itsenäistymistä ja kasvamista kolmena viikkona vuodessa ja kasvu tapahtuu turvallisessa ympäristössä, Haipus sanoo ja jatkaa.
– On ollut mahtavaa katsoa ja nähdä, kuinka seiskalla olevat uimarit tuodaan kaikille leireille, kasilla oleva saattaa tulla jo yksin ja ysillä tullaan lähes aina yksin sekä asutaan missä päin Suomea tahansa, Haipus kertoo.
Haku leirityksiin tapahtuu tulevaisuudessa Uimaliiton kautta
Ensi kaudesta 2023–2024 alkaen haut yläkoululeirityksiin tulee tapahtumaan liittojohtoisesti. Leirejä järjestetään tulevaisuudessa neljällä eri paikkakunnalla, kun Vuokatin, Joensuun ja Vierumäen lisäksi leiritys aloitetaan myös Kuortaneella. Samalla leirien hakuajat ja kriteerit yhtenäistetään ja kaikille uimareille löydetään paikka leiritykseen.
Leirien koordinoinnista vastaava nuorten uinnin kehittäjä Marjoona Teljo haluaa muun muassa yhtenäistää leireillä tapahtuvaa harjoittelua ja tuoda samanlaisia painopisteitä ja suuntauksia leiriohjelmaan.
– Kyse ei ole suurista muutoksista, koska toiminta on jo todella hyvää. Kannustankin yläkouluikäisten nuorten huoltajia ja valmentajia tarttumaan tähän leirimahdollisuuteen, mikä monilla lajeilla on jo iso osa huipulle tähtäävää valmentautumista, Teljo toteaa.
Hakuajat yläkoululeireille päivitetään Uimaliiton sivuille.