• Etusivu
• Uutiset

Vuoden kolmannessa Valmentajaverkostossa keskityttiin uimahyppyihin.

Maanantai-illan aikana kuultiin moninkertaisen uimahyppyjen arvokisamitalisti Joona Puhakan matkasta huipulle ja ajatuksia urheilijan vastuusta valmentajan rinnalla.

Puhakka kertoi, että jo lapsena tavoitteeksi oli asetettu olympialaiset, mutta mielenkiintoa uimahyppyihin piti yllä myös lajin muut asiat.

– Lajissa kiehtoi oppiminen ja kehittyminen, eli opinko tekemään eri hyppyjä, Puhakka avasi. 

Puhakka kertoi uransa kehityksen olleen kolmivaiheinen. Hänellä oli kolme hyvää valmentajaa, jotka osasivat auttaa häntä oikeissa asioissa oikeaan aikaan.

Ensimmäinen valmentaja huolehti, ettei suurempia ongelmia tullut ja piti mielenkiintoa yllä lajia kohtaan. Hän oli myös iso henkinen tuki ja ymmärsi, mitä murrosikäinen lapsi käy läpi kehityksessä. Toinen valmentaja keskittyi pääsääntöiseesti tekniikan hiomiseen. Tekeminen oli raakaa työtä, mutta Puhakka koki sen tulevan täydelliseen aikaan. Kolmannen valmentajan kanssa keskityttiin kilpailemisen taidon ja ajatusmaailman opetteluun. Tämän myötä kilpailuiden hyppyjen varmuus saatiin tietylle tasolle, opeteltiin uusia hyppyjä sekä viimeisteltiin hyppyjä.

Sekä Suomessa että Yhdysvalloissa kilpaillut Puhakka antoi kiitosta myös joukkuekavereilleen.

– Kaikki se tuki mitä joukkue antoi, oli todella tärkeää. Ilman heitä en olisi pärjännyt.

Tärkeitä teemoja lapsuusajan harjoitteluun

Nuorten olympiavalmentaja Salla Sofieva avasi uimahyppyjen lapsuusajan harjoittelua arvokisoihin tähtäävän urheilijan polulla. Sofieva avasi Valmentajaverkostossa kolme teemaa: lajisuorituksen vaatimukset, lapsuusajan harjoittelun painopisteet ja motorinen oppiminen.

Sofieva kertoi, että lajisuorituksen vaatimuksiin vaikuttavat synnynnäiset ominaisuudet ja voimaominaisuuksien puute este on vaikeiden hyppyjen tekemiselle.

Sofieva toi esille myös, että lapsuusajan harjoittelun painopisteitä ovat fyysiset ja koordinatooriset vaatimukset, varhainen erikoistuminen, biologinen kehitys lapsuusvaiheessa, aistihavainnot, herkkyyskaudet, taitoharjoittelun pääpaino ja kuivaharjoittelu.

Kolmantena teemana oli motorinen oppiminen. Sofieva avasi, että motorisessa oppimisessa on kolme eri vaihetta. Kognitiivisessa vaiheessa karsitaan virheitä pois. Assosiatiivisen vaiheen aikana tarkoituksena olisi saada opeteltua tietyt virheet pois tekniikasta ja siksi tätä vaihetta pidetään tärkeänä. Automatisoitu vaihe tarkoittaa, että suorituksesta tulee tarkempi ja tehokkaampi.

Sofieva toi kolmannen teeman yhteydessä esille myös sen, miten tärkeää on urheilijan ymmärrys tavoiteltavasta suoritusmallista. Asian täytyy olla ensin valmentajalle selkeä, jonka kautta valmentaja osaa antaa selkeitä ohjeita urheilijalle. Lopuksi Sofieva käsitteli harjoittelutapoja ja yleisenä ohjeena hän ohjeisti harjoittelun monipuolisuuden.

Valmentajaverkoston tallenne katsottavissa

Valmentajaverkosto järjestettiin jälleen Zoomissa ja verkoston tallenne on katsottavissa täällä.

– Uimahyppyjä on toivottu paljon aiheeksi ja oli hienoa, että Joona ja Salla olivat mukana jakamassa asiantuntemustaan. Kiitos molemmille ja kaikille mukana olleille sekä hyvää keskustelua Valmentajaverkostossa käyneille. Tavoitteenamme on myös jatkossa järjestää webinaareja uimahyppyihin liittyen, Uimaliiton lajipalvelukoordinaattori Krista Salonen kertoo.

Valmentajaverkosto on matalan kynnyksen kokemusten ja tiedon jakamisen foorumi, ja on kaikille omasta valmennusosaamisen kehittämisestä kiinnostuneille avoin tapahtuma. Valmentajaverkoston tapahtumia järjestetään vuoden aikana neljä.

Kirjoittaja: Katriina Latvasalo