Nuorten olympiavalmentaja Salla Sofieva on aloittanut yhteistyön nuorten maajoukkueen urheilijoiden kanssa innolla.
Uimahyppyjen nuorten olympiavalmentajana aloitti vuoden alusta Salla Sofieva. Hänen vastuullaan on kokonaisuudessaan uimahyppyjen nuorten maajoukkuetoiminta.
– Meillä on lahjakas ikäpolvi ja useita lupaavia nuoria, vaikka kyse on todella pienestä lajista. Viime vuosina uimahypyissä on saavutettu muutamia upeita tuloksia ja odotan, että pystymme toistamaan arvokilpailumenestystä myös tulevaisuudessa, Sofieva kertoo.
Sofievalla on itsellään harrastustausta uimahypyissä ja muodostelmaluistelussa. Uimahyppyjen valmentamisen hän aloitti 15-vuotiaana, ja siirtyi pian toimimaan tavoitteellisesti harjoittelevien kilparyhmien parissa.
Tällä hetkellä Sofieva valmentaa Uimahyppyseura Tiiroissa NEM-ryhmää, jonka hyppääjät tavoittelevat menestystä nuorten EM-tasolla. Lisäksi hän osallistuu muiden maajoukkueurheilijoiden valmennukseen akatemiaharjoittelun kautta.
– Joukkueen kanssa yhdessä töitä tekemällä voimme nostaa entisestään nuorten maajoukkueen tasoa. Minulle on tärkeää oppia ymmärtämään urheilijoiden vahvuuksia ja sitä kautta miettiä, miten voimme saada jokaisesta parhaan irti.
Sofieva uskoo, että tämän hetken lahjakkaan ikäpolven taustalla on ennen kaikkea vahva juniorityö.
– Uskon, että hyvin onnistunut Talent-ryhmä-toiminta, joka on liittojohtoisen maajoukkuetoiminnan esiaste, on yksi tähän vaikuttanut asia. Uimahypyt vaatii urheilijalta paljon erilaisia ominaisuuksia, jotka eivät kaikki erotu hyppääjän polun alkuvaiheessa. Liittojohtoiseen junioritoimintaan on tästä huolimatta osattu valita yksilöitä, jotka ovat myöhemmin nousseet maajoukkueisiin.
Sofieva lisää, että urheilijoiden omalla motivaatiolla ja sitoutumisella melko tiukkaankin lajikulttuurin on suuri merkitys tason kehittämisessä.
Aikuisena lajin parissa täysipainoisesti harjoittelemisen ja kilpailemisen jatkaminen vaatii myös vahvoja tukitoimia ympäristöltä.
– Meillä ei ole paljoa aikuisurheilijoita lajissa. Uimahypyt on pieni laji, ja lukion jälkeen urheilun ja opiskelun joustava yhteensovittaminen on hyvin haastavaa. Suuri osa arvokilpailutason hyppääjistä pyrkii yliopistoon, eikä luennoilla ja harjoituksissa voi olla läsnä samanaikaisesti.
Sofieva uskoo, että Suomessa on tulevaisuudessa mahdollisuudet sekä nuorten että myös aikuisten arvokisamenestykseen.
– Siihen vaaditaan, että menestystä edellyttävät tukitoimet ovat kunnossa. Kouluista pitää saada riittävä jousto 20 tunnin viikkoharjoittelulle jo alakouluvaiheessa. Huipulle tähtäävät urheilijat käyvät lukion neljässä vuodessa, mutta varhaisen erikoistumisen lajeissa samanlainen malli tarvittaisiin myös yläkouluihin. Aikuisvaiheessa tulemme siihen, että jostain pitäisi löytyä taloudellinen tuki 20-30 tunnin viikkoharjoittelulle. Kaikki palikat on kuitenkin olemassa myös aikuisvaiheen menestykseen nuorissa urheilijoissamme, koska pohja on monen kohdalla rakennettu huolellisesti ja esimerkiksi eri hyppysuuntia kehitetään tasaisesti
Yhteistyön nuorten maajoukkueen urheilijoiden kanssa Sofieva on aloittanut innolla.
– Joukkueessa on motivoituneita ja kivoja urheilijoita, joilla on treeneissä hauskaa keskenään ja virtaa riittää. On mahtavaa päästä harjoittelemaan tällaisen porukan kanssa, Sofieva päättää.