• Etusivu
• Uutiset

Pinnalla on viikoittain toistuva juttusarja, jossa nostetaan esiin ihmisiä ja ilmiöitä uintiurheilun taustoista. Vuorossa uinnin nuorten olympiavalmentaja Marjoona Teljo.

Miten nuorten maajoukkueuimarit ovat päässeet harjoittelemaan tämän poikkeuksellisen kevään aikana? 

- Ei liene lainkaan liioiteltua sanoa, että tapoja on ollut yhtä monta kuin seuroja/valmennuspareja. Jotkut ovat päässet kaupungin toimesta halliin, osa ostanut allasaikaa omalla rahalla. Suurin osa ei kuitenkaan ole valitettavasti päässyt altaaseen, mutta ovat selkeästi tehneet hyvin suunniteltua ja laadukasta kuivaharjoittelua. Kuivaharjoittelussakin toki vaihtelu on ollut suurta, kun käytössä ovat olleet hyvin erilaiset välineet. Osalla on ollut pääsy salille ja käytössä kaikki mahdolliset ergometrit ja toiset ovat puolestaan käyttäneet omaa kehoa ja luontoa. Harjoitusmäärät ovat olleet arviolta 60-100% välillä verrattuna aikaisempaan.

Mitä esimerkiksi kuukauden uimattomuus n. 18-vuotiaalle ammattilaisuuden kynnyksellä olevalle uimarille voi tarkoittaa? Miten kauan kestää, että uimari pääsee taas normaalirytmiin altaaseen paluun jälkeen? 

- Mielestäni tässä ei puhuta mistään järisyttävästä takapakista, jos nämä ”koronakuukaudet” ovat käytetty fiksusti. Parhaimmillaan uimattomuus luo mahdollisuuden kehittää muita taitoja ja ominaisuuksia. Usein tämän ikäiset harjoittelevat paljon altaassa ja täten muu harjoittelu voi hieman kärsiä mm. ihan kuormituksen aiheuttamasta väsymyksestä. Uimarille ei tee ollenkaan pahaa harjoittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä myös pystyasennossa, päinvastoin. Haluan ajatella, että uimarit ovat joltain ominaisuuksiltaan paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin ja kunhan saa taas otteen vedestä kiinni niin kautta pääsee hyvin jatkamaan progressiivisesti eteenpäin.

Puhutaan nuorten uimareiden tasosta yleisesti Suomessa. Miltä suomalaisen uinnin tulevaisuus näyttää? 

- Olen iloinen erityisesti poikien vahvasta noususta sekä keskimatkojen uimareiden kehityksestä. Meillä oli useampana vuonna NEM:ssä varsin tyttöpainotteinen joukkue, joten on ilahduttavaa saada taas poikia joukkueeseen. Lisäksi on hyvin tervetullutta nähdä vahvoja suorituksia myös yli 100m matkoilla, sillä olisihan se hienoa saada hyvä 4x200m viestijoukkue kisoihin. Kaiken kaikkiaan nuoret tekevät hyvää nousua ja seuroissa on jo pidemmän aikaa tehty hyvää työtä tämän eteen. Tästä toki kertoo jo mm. viime joulukuun SM-kisojen tulokset. Joten hyvillä mielin voimme katsoa tulevaan. Meillä on paljon potentiaalia tulevaisuuden menetykseen!

Missä nuoret uimarit ovat hyviä verrattuna kv-tasoon? Entä missä asioissa olemme perässä? 

- Sanoisin, että suomalainen uimari usein ui teknisesti kauniimmin kuin moni muu. Toki meidän lajissamme ei jaeta tyylipisteitä, joten ei tästä voi muita maita moittia. Uskon kuitenkin, että saadessamme fyysisyyden samalle tasolle, pystymme päihittämään kilpakumppanimme. Aikoinaan olimme hieman perässä siirtymävaiheissa kuten startti ja käännökset, mutta näissä olemme kehittyneet huimasti ja siitä kiitos valmentajille. Hiomista perinteisten fyysisten ominaisuuksien (kestävyys, voima ym.) kehittämisen lisäksi lienee hieman myös kisasuorituksen vauhdinjaoissa sekä kuntohuipun ajoittamisessa. Valitettavan usein se paras tulos ei tule ulos pääkisassa, mikä toki on myös kansainvälinen trendi, mutta myös raskasta uimarille. Tähän tulee tosin panostaa uintiharjoittelun lisäksi myös psyykkisellä valmentautumisella.

Miten näet suomalaisen uinnin valmennuskulttuurin. Miten aktiivista ja laadukasta valmennuskeskustelu on Suomessa? 

- Meillähän monet huiput ovat tullee pienistä yksiköistä ja kaikki vahvoista uimari-valmentaja pareista. Asioita tehdään omalla tavalla ja kaikkiin liittyy vahva uskoa omaan tekemiseen. Tätä ei toki tule rikkoa, mutta ehkä erityisesti nuorten kanssa meillä voisi olla yhtenäisempää linjaa. Aikuisten kanssa sitten vaaditaankin enemmän taidetta ja soveltamista. Mielestäni keskustelujen aikaansaamiseksi tarvitaan enemmän kohtaamisia kisojen ulkopuolella, jolloin päästään syvemmälle. Tahtotilaa varmasti on enkä itse ole kokenut ns. tiedon pimittämistä vaan parhaimmillaan keskustelu on hyvinkin konkreettista jopa uintisarjojen tasolla. Mielestäni valmentajamme ovat hyvin sitoutuneita tekemään töitä uimareiden tason nostamiseksi ja halukkaita yhteistyöhön, joka edesauttaa yhteisessä tavoitteessamme saada Suomeen parempia uimareita.

Pinnalla-sarja Instagramissa!

Käy katsomassa Pinnalla-juttusarjan videot Uimaliiton Instagram-storysta!