• Etusivu
• Uutiset

Taitouinnin historiikin julkaisutilaisuus keräsi joukon taitouinnin ystäviä yhteen juhlistamaan merkittävää hetkeä suomalaisen taitouinnin historiassa. Juhlatilaisuus järjestettiin tänään 12. lokakuuta Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa.

– Jos meillä ei olisi historiikkeja, suuri osa arvokasta urheiluhistoriaa katoaisi. On tärkeää säilyttää nämä tiedot myös tuleville sukupolville, ei vain digitaalisessa muodossa, tilaisuuden juontaja Tiina Kivisaari totesi tilaisuuden aluksi.

Historiikin kirjoittajana toimi Uimaliiton entinen toiminnanjohtaja Rolf Mikkola, joka kertoi projektin alkaneen syyskuussa 2023 ja kirjan valmistuneen monien vaiheiden ja haasteiden jälkeen. Mikkola kuvasi prosessia antoisaksi ja opettavaiseksi, ja ilmaisi kiitollisuutensa siitä, että sai työskennellä kirjan parissa.

– Tunnen syvää kiitollisuutta, että sain tehdä tämän. Haluan kiittää erityisesti vaimoani Liisaa, joka on tukenut minua koko tämän prosessin ajan, Mikkola sanoi.

Historiikin kirjoittaminen vaati Mikkolan mukaan paljon tutkimusta ja selvitystyötä, jotta aineisto saatiin muokattua kirjamuotoon. Kirjaprojektissa oli mukana useita avainhenkilöitä, kuten Lisa Friman, Tero Matkaniemi, Leena Salmi, Marja Salonius sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Uimaliitto.

Ulla Lucenius kertoi tilaisuudessa omista muistoistaan lajin parissa ja taitouinnin alkuvaiheista Kuopiossa, jossa hän näki taitouintia ensimmäistä kertaa.

– Kuopiossa aloitettiin vaatimattomista lähtökohdista, mutta nyt laji on kehittynyt valtavasti, Lucenius toteaa.

Hän korosti puheessaan lajin muutosta ja kehitystä vuosien varrella: alun pitkät ohjelmat ja hartaat liikkeet ovat väistynyt nykyisen nopean, akrobaattisen taitouinnin tieltä. Lucenius näkee lajin tulevaisuuden valoisana, korostaen, että esimerkiksi uutena asiana Pariisin olympialaisissa taitouintijoukkueissa sai olla mukana kaksi miestä.

Historiikkitilaisuudessa kuultiin myös kokemuksia vuoden 1992 Barcelonan, kun Liisa Laurila ja Outi Kokko-Ropponen kertoivat valmistautumisestaan ja kisakokemuksistaan. He muistelivat, miten valmistautuminen sisälsi kaksi intensiivistä harjoitusjaksoa Kaliforniassa ennen kisoja. Barcelonan olympialaiset itsessään olivat unohtumaton kokemus, ja erityisesti avajaiset jäivät mieleen.

– Pääsin osaksi valtavaa koneistoa, joka pyöri kuin itsestään, Kokko-Ropponen muisteli.

Lajin tulevaisuuden näkymiä tilaisuudessa avasi Maiju Ojala. Hänen mukaansa Suomen taitouinti on kehittynyt viime vuosina huomattavasti, ja pitkäjänteinen panostus erityisesti kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin ja koulutustapahtumiin on auttanut nostamaan lajin tasoa.

Julkaisutilaisuus päätettiin kakkukahveihin, ja tilaisuus jätti osallistujille vahvan tunteen siitä, että taitouinnin menneisyys on nyt tallennettu arvokkaaseen kirjaan, samalla kun katse on jo kohti tulevaisuutta ja lajin jatkuvaa kehitystä.