• Etusivu
• Uutiset

Parauimari Ronja Hampfia on aina kiinnostanut elementtinä vesi. Hän halusi löytää itselleen lajin, jossa pystyisi mahdollisesti myös kilpailemaan paraurheilijana. 10–11-vuotiaana hän lähti kokeilemaan uintia ja sille tielle hän on jäänyt. Tänä päivänä Hampf on uinut jo usean SE-ajan sekä saavuttanut lajissaan SM-mitaleja.

Helsingfors Simsällskapia edustava Hampf harjoittelee seitsemän kertaa viikossa: altaassa kuusi kertaa ja kerran viikossa kuivalla maalla. Hampf pitää kovista treeneistä.

– Se tunne tämänkaltaisten harjoitusten jälkeen on se mistä pidän kovasti, Hampf kertoo.

Treeniryhmään kuuluu useita parauimareita, ja ikähaarukka on suuri. Hampf toivoo, että saisi inspiroitua jonkin vamman omaavia nuoria lajin pariin.

Näkövamman takia Hampfilla pitää olla aina sekä treeneissä että kilpailuissa mukana merkinantaja, jotta hän tietää, koska altaan pääty tulee vastaan. Myös itse treenaamisessa pitää valmentajan selittää jokainen liike tarkkaan, jotta Hampf ymmärtää ja tietää miten nämä tehdään.

Näkövamma antaa haastetta altaassa suunnistamisessa sekä altaan päädyn tiedostamisessa. Aivotärähdyksiä Hampfille sattuu aina välillä. Varsinkin vauhdin lisääntyessä näitä tulee enemmän, jos ei huomaa merkkiä tai merkinanto sattuu tulemaan liian myöhään. Tällöin pää voi helposti kolahtaa altaan reunaan, ja tulla aivotärähdys.

Viime aikoina Hampfin kilpailujännitys on mennyt todella pahaksi, ja sitä onkin pitänyt työstää urheilupsykologin kanssa.

– Olen perfektionisti niin se voi olla osa syy tälle jännitykselle. Mitään pahaahan ei tapahdu, vaikka kaikki ei nappiin menisikään, mutta siinä tilanteessa sitä ei tavallaan tajua ja tuntuu, että koko maailman kohtalo olisi kiinni tästä minun suorituksestani, Hampf sanoo.

Tavoitteena vuoden 2028 olympialaiset

Hampf käy hetkellä lukiota. Treenaamisen ja koulun yhdistäminen on ollut hänelle kuin palapeli. Uuden oppiminen kiinnostaa Hampfia kovasti, joten tämä tuo hyvää tasapainoa urheilun ohelle. Koulu on myös joustanut hyvin deadlinejen ja muiden tehtävien kanssa.

– Olen yksi ”opon” vakiovieraista, Hampf naurahtaa.

Hampf haaveilee ammattiurasta uinnin parissa, mutta Suomessa on haastavaa elättää itsensä pelkällä paraurheilulla.

– Vaikka ura lähtisikin nousuun, niin paraurheilijana on todella vaikeaa olla ammattilaisurheilija Suomessa. Pitäisi saada todella hyviä sponsorirahoja ja tukia, jotta pystyisi elättämään itsensä, Hampf kommentoi.

Kaksoisura olisi Hampfille realistisin vaihtoehto. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa eniten psykologia sekä urheilupsykologia, joten nämä voisivat mahdollisesti olla ammatteja, joita hän lähtisi lukion jälkeen tavoittelemaan.

Paralympialaiset olisivat Hampfille yksi unelmien täyttymys. Tähtäimessä hänellä on pääsy vuoden 2028 paralympialaisiin.

– Totta kai myös mitali tämänkaltaisista kisoista olisi kova saavutus, mutta ensinnäkin pääsy näin suuriin kisoihin olisi jo todella hienoa, Hampf kertoo innoissaan.

Hampf kuuluu Tulevaisuuden tähdet -ryhmään

Ryhmään kuuluu yhteensä 18 urheilijaa seitsemästä eri lajista, ja kolme heistä ovat uimareita. Ryhmä leireilee neljä kertaa vuodessa. Jokaisella leirillä tehdään pienet kuntotestit, joista nuoret saavat tietoa omasta kehityksestään. Ryhmä leireili viime viikonloppuna Pajulahdessa.

Hampf nyrjäytti nilkkansa heti ensimmäisenä leiripäivänä, joten hän joutui varomaan nilkkaa muutaman päivän.

– Onneksi uinnissa voi tehdä myös käsivetoja, joten treenasin sitten niitä. Maanantaina nilkka kesti jo potkuja, Hampf kertoo.

Hampf valittiin ryhmään vuonna 2023, joten hän on mukana jo toista vuotta. Ryhmään pääseminen oli ollut hänelle pitkä haave, joten pääseminen ryhmään tuntui todella hyvältä.

– Yhteishenki leireillä on todella hyvä. Kaikki ryhmässä ymmärtävät toisiaan, kun jokaisella on jokin vamma. On myös todella kivaa treenata ja viettää aikaa yhdessä, Hampf hymyilee.

Kolme päivää kestävässä leirissä urheilijat treenaavat yhdessä voimaa sekä taitoa. Myös oman lajin treenejä pidetään. Leiriin sisältyy myös psyykkistä valmennusta sekä luentoja koko ryhmälle.

– Harjoituksellisesti nämä neljä leiriä vuodessa ei ihmeitä tuo. Kotona tehtävä harjoittelu on kaiken perusta. Nostaisin ydinasiaksi kohtaamiset muiden nuorten paraurheilijoiden kanssa ja heidän yhteiset kokemuksensa toistensa kanssa, kommentoi parauinnin päävalmentaja Jari Nordblom.

Leirit toimivat ensimmäisenä asteena "maajoukkuetoimintaan". Nuoret saavat hyödyllistä tietoa muun muassa luokitteluun ja psyykkiseen valmennukseen liittyen. Leireillä tuetaan urheilijan kasvamista nuoresta urheilijasta huippu-urheilijaksi.

Kirjoittaja: Laura Henriksson