Paraurheilijoilla on vammansa takia jonkinlainen toimintakyvyn rajoite, jotta kilpailu olisi kaikille reilua ja tulokset verrannollisia, paraurheilijat luokitellaan eri luokkiin vammansa mukaan.
Paraurheilijalla luokan määrittää vamma ja sen aste. Luokka on ryhmä, mikä ryhmittelee samanlaisen toimintakyvyn rajoitteen omaavat urheilijat samaan ryhmään. Luokittelu määrittää myös sen, voiko urheilija kilpailla paraurheilijana.
Kun luokittelijat luokittelevat urheilijaa, he selvittävät vastauksia seuraavaan kolmeen asiaan:
1. Onko urheilijalla paralympiaurheiluun soveltuva vamma?
2. Onko urheilijan vamma riittävä kyseessä olevaan lajiin (minimivammakriteerit)?
3. Mikä luokka on oikea urheilijan toimintakyvyn rajoite huomioiden?
Luokittelun ansiosta urheilijan kilpailuissa pärjääminen ei perustu hänen vammaansa, vaan urheilijan todelliseen suorituskykyyn. Luokittelu on osa kilpailujärjestelmää, jotta urheilija voi osallistua kilpailuihin, hänen tulee osallistua luokitteluun. Luokittelua määrittävät tietyt säännöt ja luokittelussa huijaaminen on rangaistava teko.
Luokittelu on aina lajikohtaista, eli jokaiselle eri lajille on oma luokittelujärjestelmänsä. Kansainvälisesti luokittelusta, luokittelun säännöistä ja luokittelijoiden koulutuksesta vastaa Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC).
Uinnin luokittelu
Uinnissa eri luokkia on yhteensä 14: kymmenen eri luokkaa liikuntavammaisille uimareille (S1–10), kolme luokkaa näkövammaisille (S11–S13) ja yksi luokka kehitysvammaisille uimareille (S14).
Luokan edessä on etuliite S (swimming) vapaa-, selkä- ja perhosuinnissa, SB (breaststroke) rintauinnissa ja SM (medley) sekauinnissa. Rintauinnissa luokka on eri kuin muissa kolmessa lajissa, koska rintauinnissa potkun merkitys on suurempi ja näin ollen eri vammojen vaikutus uintisuoritukseen voi olla erilainen kuin vapaa-, selkä- ja perhosuinnissa.
Liikuntavammaisilla uimareilla on luokat S1–10, missä S1 on kaikista vaikeimmin vammaisten uimareiden luokka ja S10-luokassa uivat uimarit, jolla on minimivamma lajiin.
Näkövammaisilla uimareilla on kolme luokkaa. S11 on täysin sokeiden uimareiden luokka, S12 on vaikeasti heikkonäköisten uimareiden luokka ja S13 heikkonäköisten uimareiden luokka.
Kehitysvammaisten uimareiden luokka on S14. Kehitysvammaisten uimareiden toimintakyvyn rajoitteet kilpailusuorituksessa ilmenevät esimerkiksi hitaampana reaktioaikana tai kilpailutaktisina haasteina.
Uinnin kansainvälinen luokittelu perustuu pitkälle radalle (50 metriä) ja kansainvälisesti parauinnin kilpailut uidaan myös pitkällä radalla. Kansallisesti lyhyellä radalla kilpailtaessa käytetään samoja luokkia.
Miten luokittelu tehdään?
Itse luokittelutapahtuma järjestetään yleensä kilpailujen yhteydessä. Suomessa luokittelutapahtuma on perinteisesti ennen pitkän radan SM-kilpailuita.
Luokitteluun kuuluu lääketieteen luokittelijan tekemä kuivan maan fyysinen arviointi ja teknisen luokittelijan tekemä vedessä suoritettava tekninen arviointi sekä kilpailusuorituksen havainnointi. Uinnin luokittelussa tärkein osa luokittelua on havainnoida uimarin toimintakykyä vedessä.
Urheilija tulee luokittelutilanteeseen oman valmentajan, huoltajan tai avustajan kanssa ja hänen on esitettävä lääkärintodistus vammastaan. Urheilija luokitellaan pääasiallisen vammansa mukaan, esimerkiksi jos urheilijalla on selkäydinvamma, jolloin kaikki lihakset eivät toimi normaalisti, urheilijalle tehdään lihasvoimatestit jokaiselle lihasryhmälle.
Yleensä luokittelussa määritettävä luokka on pysyvä, mutta joissain tapauksissa luokittelu voidaan tehdä myöhemmin uudelleen. Mikäli uimari on alaikäinen, hänet luokitellaan uudestaan 18-vuotiaana. Osa vammoista voi myös heikentyä tai parantua vuosien aikana ja tällöin luokittelu uusitaan säännöllisin väliajoin. Lisäksi mahdolliset sääntöjen päivitykset voivat johtaa luokittelun uusimiseen. Viimeksi vuonna 2018 kansainvälisiin luokittelusääntöihin tehtiin isoja muutoksia ja tällöin kaikki parauimarit luokiteltiin uudestaan.
Uusi luokittelu ei aina tarkoita suoraan sitä, että urheilijan luokka muuttuisi, vaan se voi pysyä myös samana. Urheilijan omalla vastuulla on tuoda ilmi ja pyytää uutta luokittelua, mikäli hänen toimintakyvyssään tapahtuu merkittävää muutosta.
Luokittelijat määrittävät uimarin luokan lisäksi uimarin sääntöpoikkeukset toimitsijoita varten, eli ne asiat, joita uimari ei vammansa takia pysty tekemään. Esimerkiksi on vaikea tehdä kahden käden rintauintikäännös, jos käsiä on vain yksi.
Luokittelun tekee aina lajiin kouluttautunut luokittelija. Uinnissa luokittelijoita on aina kaksi, toinen lääketieteen asiantuntija (lääkäri tai fysioterapeutti) ja toinen uintitekniikan asiantuntija (valmentaja tai biomekaniikan ammattilainen).
Lisätietoja
Parauinnin seuratoiminta ja uinnin luokittelu:
Paralympiaurheilun asiantuntija
Kati Kauhanen
kati.kauhanen@uimaliitto.fi / 044 5490 354