Kuusivuotiaana uimakoulun aloittanut Martta Ruuska ei koskaan päättänyt alkaa huippu-uimariksi. Tie sinne on muovautunut kivan harrastamisen sekä kavereiden kautta, ja tämä on johtanut hänet A-maajoukkueeseen asti. Ruuskan suurin motivaatio löytyy hyvästä treeniryhmästä ja -kavereista.
Ura uinnin parissa on tullut luonnollisesti
Kahdeksanvuotiaana muutaman vuoden harrastamisen jälkeen siirtyminen kilpauintiryhmään kävi jyväskyläläiseltä luonnollisesti. Rollo-uinneissa tulostaso oli noin 11. sijan paikkeilla, mutta seuraavana vuonna hän oli jo neljäs. Nuorena juniorina parasta uinnissa oli kaverit ja kivat treenit.
Uran kannalta vaikeita hetkiä olivat vuodesta 2017 kevääseen 2019. Selkäongelmat vaivasivat uimaria. Ryhmähenki treeneissä loi motivaatiota ja uskoa, että tästä selvitään vielä. Lopettaminen ei ole koskaan käynyt uimarin mielessä.
– Silloin oli paljon selkäongelmia ja se näkyi tuloksissa. Sijoitukset tuloslistassa laskivat. Kun aloitin lukion ja vaihdoin treeniryhmää, treenimäärä kasvoi. Sitä kautta uinnista tuli enemmän tavoitteellisempaa ja ajat paranivat. Se motivoi paljon, Ruuska muistelee.
Vuosien 2020 ja 2021 aikana Ruuska paransi omaa ennätystään 200 metrin rintauinnissa kuusitoista sekuntia. Huippuaikaan siivitti muun muassa se, että selkäongelmat saatiin kuntoon. Treenimäärien nousu ja panostaminen kisavauhdin treenaamisen kasvatti kuntoa ja tekniikka parani samalla.
– Vuonna 2021 alkuvuosi oli henkisesti vaikeaa, mutta ennätykset paranivat ja uinti kulki tosi hyvin. Sen vuoden Helsinki Swim Meet -kisat ovat onnistuneimmat kisat tähän mennessä urallani ja samana vuonna edustin ensimmäistä kertaa Suomea aikuisten arvokisoissa, Jyväskylän Aaltoa edustava Ruuska kertoo.
Tekniikkaongelmat sävyttivät viime vuotta
Viime vuosi oli Ruuskalle raskas. Vuosi alkoi koronaa sairastaessa ja se toi taukoa uintiin. Sairastelujen jälkeen treeneihin palattiin kevyesti, mutta palaaminen oli vaikeaa.
– Koko viime kevät oli vaikea. Kisat ja treenit eivät kulkeneet ja tekniikan kanssa oli ongelmia, Ruuska sanoo.
Kesällä kurssi saatiin hetkeksi käännettyä, mutta Rooman EM-kisoissa uinti ei kulkenut. Odotukset olivat omassa päässä asetettu korkealle. Kisoihin oli kuitenkin vaikea suhtautua, kun kuntotaso ei ollut kohdillaan.
– Käsittelin asiaa silloin paljon yhdessä valmentajani Marko Malvelan kanssa. Ymmärsin, että huippuonnistuminen vaatii myös huonompia hetkiä ja en voi aina onnistua, Ruuska kertoo.
Rintauinti on ollut Ruuskalle aina luontaisesti vahvin laji. Vahva potku tuo liukuvuutta uintiin. Ruuska kestää myös kovia treenimääriä ja suuremmat vammat on osattu väistää. Viime vuosi oli tuloksellisesti huonompi.
Syksylläkään uinti ei lähtenyt kulkemaan. Teknisesti uinti ei ollut liukuvaa ja sitä parasta Ruuskaa ei altaassa nähty.
– En uinut lopulta syksyn aikana moniakaan kisoja ja niistäkin missä uin, jäi vaihtelevat fiilikset. Sivulajeissa sain onneksi ennätyksiä tehtyä, joka auttoi ymmärtämään, että hyvässä kunnossa kuitenkin ollaan. Syksyn aikana sekauinti parani paljon ja se loi uskoa tähän touhuun, Ruuska avaa.
Tämän vuoden tavoitteena tasaisuus – pitkän tähtäimen tavoitteena olympialaiset
Helmi-maaliskuun vaiheessa A-maajoukkue leireili Las Palmasissa ja siellä Ruuska teki tärkeitä havaintoja. Uinti alkoi sujua jälleen ja tekniikasta löytyi ydinkohta mihin keskittyä. Treenaaminen auringossa toi myös positiivisia ajatuksia uimarin arkeen.
– Parasta oli se, kun sai keskittyä vain uintiin ja ettei mitään ylimääräistä tarvinnut tehdä. Koko viikko mentiin uinnin ehdoilla. Se tuli hyvään saumaan ennen kirjoitusten alkua. Eikä sekään huono asia ollut, että aurinko paistoi ja loskaa ei näkynyt, Ruuska nauraa.
Haastatteluhetkellä Ruuskalla on käynnissä viimeiset ylioppilaskirjoitukset. Muutama aine on vielä jäljellä ja sitten iso rutistus on ohi. Kirjoitusten jälkeen ajatuksena on panostaa pelkästään uintiin ainakin kesään asti. Alkuvuoden osalta myös treenaaminen on sujunut, kun hän on ollut terveenä. Toiveena on, että viime vuoden vaikeudet ovat nyt takanapäin.
– Ensimmäiset isot kisat keväällä on Speedo Helsinki Swim Meet. Märskyssä olen aina tykännyt uida ja allas sopii minulle. Helsingin kisojen jälkeen vuorossa on Stockholm Open. Ajallisesti en ole asettanut tavoitteita, mutta toivon, että tekniikka on hyvällä mallilla ja pystyn sitä kautta uimaan rennosti ilman paineita, Ruuska toteaa.
Tukholman jälkeen Ruuskalla on kalenterissa Tampereen Avoimet, leiri Simmiksen kanssa Mallorcalla ja sieltä hän menee kohti Monacon Mare Nosrtum -kisoja. Kesällä hänet nähdään Porin SM-kisoissa ja toivottavasti Fukuokan MM-uinneissa.
Vuoden 2024 Pariisin olympialaisten näyttökisat Suomessa:
8.–9.4.2023 | Speedo Helsinki Swim Meet, Helsinki
6.–7.5.2023 | Tampereen avoimet, Tampere
15.–18.6.2023 | SM-uinnit, Pori
Vuoden 2023 World Aquatics -status kisat (mahdollisuus alittaa MM-kisaraja):
1.–2.4. Kvarken Games, Vaasa
8.–9.4. Speedo Helsinki Swim Meet, Helsinki
22.4. Oskareiden jatkot, Jyväskylä
6.–7.5. Tampereen avoimet, Tampere
13.–14.5. Laviaarit, Espoo
27.5. Märsky-uinnit, Helsinki
27.–28.5. Lohiuinnit, Oulu
Uinnin kansalliset arvokilpailut löydät täältä ja kansainväliset tästä linkistä. Fukuokan MM-kisojen valintakriteerit löydät täältä sekä lyhyen radan EM-uintien aikarajat löytyvät täältä.