Kuva: Teemu Moisio
Laura Lahtinen treenaa Mäkelänrinteen altaassa yksin. Lahtinen palauttelee viime viikon Tukholma Openista ja on kääntänyt katseen tänään Norjassa starttaaviin Bergenin Swim Festifaaleihin.
Jo nuorena maajoukkueeseen noussut Lahtinen haki viime kauden aikana muutosta uintiarkeensa. Huippu-uimarin tavoitteena oli muuttaa harjoitusryhmiä ja treenien sisältöä niin, että tekeminen olisi teknisesti laadukasta koko kauden ajan niin treeneissä kuin kisa-altaassa.
– Kevään aikana muutoksen tekemiseen meni henkisesti paljon energiaa. Muutos ei tuntunut aluksi käynnistyvän, koska minun oli vaikea sanoittaa mitä haluan. Hain tähän apua muun muassa urheilupsykogilta, jotta saan sanottua ääneen omat toiveeni, Lahtinen kertoo.
Viime vuonna kisakalenterissa oli alkukeväästä Helsinki Swim Meet sekä Tukholma Open. Helsingissä uimari tuli kipeäksi ja jätti kisat kesken. Tukholmaan lähdettiin epävarmoin fiiliksin. Startteja tuli useita, mutta tärkeitä oppeja sitäkin enemmän.
– Uin siellä kipeänä ja ymmärsin jälkeenpäin, ettei se ollut missään nimessä hyvä ratkaisu. Tästä kuitenkin opittiin ja sitä virhettä en ole tehnyt uudestaan. Esimerkiksi Melbournen MM-kisoissa joulukuussa osasin tehdä ratkaisun ajoissa, enkä hypännyt kisa-altaaseen kipeänä.
Koko viime kauden Lahtinen kärsi endometrioosista ja lihaskrampeista. Kesän Tampereen SM-kisoissa lihaskrampit vaivasivat jälleen. Lahtinen ui hurjan määrän startteja, mutta joutui antautumaan fyysisten ongelmien edessä ja viimeisten kisapäivien uinteja ei uitu enää täysillä. Elokuun Rooman EM-kisoihin lähdettiin tavoitteena SE-aika. Sitä ei arvokilpailuista tullut, mutta tulokset tyydyttivät.
– Uin kolme välieräpaikkaa, vaikka tavoite (SE-aika) ei täyttynyt, mutta esimerkiksi 200 metrin rintauinti meni tosi kovaa. Uin kisoissa ihan hyvin, mutta olo ei ollut sellainen, että olisin saanut kuntohuippua ulos. Laajemmin onnistuin kuin olin ajatellut, mutta sitä yhtä huippusuoritusta ei tullut, Lahtinen muistelee.
Hyvä syyskausi haasteista huolimatta
Arvokisojen jälkeen syksyllä oli pieniä haasteita. Uinnista pidettiin viikon tauko. Syyskuussa lihaskramppeja tutkittiin ja uimarilta otettiin koepala, joka piti hänet pois altaasta kymmenen päivän ajan.
– Pitkien tutkimusten jälkeen syy lihaskramppeihin vihdoin selvisi. Geeneissäni on mutaatio, joka aiheuttaa lihaskramppeja. Oikea nimitys tuntemuksille on ehkä paremmin lihaskipu kuin kramppi. Urheillessa se näkyy selvästi, mutta uinti on lajina onneksi tämän suhteen hyvä, koska iskutusta ei varsinaisesti tule. Vesi ei sinänsä aiheuta ongelmia, mutta oheisharjoittelua se vaikeuttaa, Lahtinen avaa.
Lenkkeily on jäänyt pois ja saliharjoittelua on jouduttu muuttamaan. Lahtinen ei voi esimerkiksi salilla tehdä kyykkyjä, sillä ne aiheuttavat kipua. Lahtinen panostaa myös rintauintiin, jonka oheisharjoittelu sisältää muun muassa kyykkyjä.
– Jos kyykkään edes pelkän tangon kanssa, en pysty kävelemään sen jälkeen. Jostain syystä lihakset kylmenevät ja kun kyykyt on tehty en voi tehdä kivun vuoksi enää mitään, uimari avaa.
Syksyn kausi jatkui ongelmista huolimatta hyvin. Berliinin maailman cupissa Lahtinen ui kaksi Suomen ennätystä. Kisoihin lähdettäessä alla oli onnistunut leiri tanskalaisen uimaseuran kanssa, jossa saatiin hyviä onnistumisia ja se siivitti onnistuneisiin uinteihin Berliinissä.
Syksyn kausi päättyi Melbournen MM-kisoihin. Kisareissu alkoi kahden viikon esileirillä. Esileirin treeneissä Lahtisen oli vaikea päästä ”omaan kuplaan”, sillä muut uimarit olivat lyhyempien matkojen uimareita.
– Kun kaverit vieressä uivat 50 metriä, niin minuunkin tarttui se, että pitää uida täysillä ja sitä kautta tekniikka kärsi. Vaikka tuloksellisesti uinnit sujuivat kisoissa hyvin, mutta Berliinin kisoihin verraten tekniikka ei ollut niin hyvää. MM-kisoissa uinti meni teknillisesti liikaa ylös-alas, vaikka pitäisi mennä eteenpäin.
Pitkä arvokisareissu oli opettavainen kokemus nuorelle huippu-uimarille. Ilman omaa valmentajaa tehty kolmen viikon reissu avasi silmiä. Melbournessa Lahtinen ei osannut havainnoida ongelmia vielä itse, mutta tämäkin kokemus vei eteenpäin ja nyt hän uskoo, että parin vuoden päästä tällaiset ongelmat hän havaitsee itsenäisesti.
Alkuvuoden kisat välitavoitteena MM-kisoille
Tämän vuoden Helsinki Swim Meet oli kokonaisuutena hyvä kisa Lahtiselle ja startteja tuli hurja määrä. Kotiallas ei sytytä Lahtista samalla tavalla, mutta kansainväliset huippu-uimarit auttoivat kisalatauksessa.
Helsingistä uimari suuntasi viime vuoden tapaan myös tänä vuonna Tukholma Openiin. Tukholmassa ensimmäinen uinti sujui Lahtisella hienosti, jonka jälkeen hän kärsi ylilatautumisesta ja keskittyminen siirrettiin 200 metrin perhosuintiin. Perhosuinnin finaaliuinti ei sujunut niin hyvin kuin aamu-uinti, mutta aika parani Helsingistä.
– Sitä aikaa lähdetään nyt parantamaan Bergeniin. Lähden sinne yhdessä tekniikkavalmentajani Petteri Laineen kanssa. Uskon hyvään uimari-valmentaja pariin ja nyt lähdemme yhdessä luomaan tätä ja hakemaan huomioita ja ratkaisuja kisasuorituksiin.
Tämän vuoden tavoitteet ovat Lahtisella Fukuokan MM-kisoissa, Irlannin uudessa U23 EM-kisoissa sekä lyhyen radan EM-kisoissa. Näitä kisoja ajatellen koko vuoden treenit on suunniteltu. Kesän MM-kisat tulevat ensimmäisenä ja niihin paikka on jo lunastettu. Tällä kaudella tavoite on myös uida Parisiin olympialaisiin raja rikki.
– Suomen ennätys on Fukuokassa tavoitteena 200 metrin perhosuinnissa. SE-ajalla välieräpaikka pitäisi varmasti tulla ja toivon, että rintauinti (200 metriä) olisi sillä tasolla, että välieräpaikka irtoaisi myös siitä lajista, Lahtinen sanoo luottavaisena.
Haaveena lääkis
Simmistä edustava Lahtinen käy uintiuran rinnalla lukiota. Viime kauden ajan treenimuutosten lisäksi hän halusi muutosta arkeen niin, että kouluun panostaminen sujuisi myös vaivatta. Lahtinen opiskelee Mäkelänrinteen Urheilulukiossa kolmatta vuotta.
Tänä vuonna koulun ja uinnin yhdistäminen on ollut helpompaa. Tammikuussa työmäärä koulun suhteen oli suurempi, koska joulukuun MM-kisat pakottivat keskittymään viime vuoden lopussa pelkästään uintiin. Edelleen uimari hakee tasapainoa kahden ison asian suhteen, mutta oikea suunta on löydetty.
– Vajaa vuosi on vielä lukiota jäljellä. Kirjoitin tänä keväänä kaksi ainetta ja niiden suhteen tavoitteet ovat korkealla ja jos näyttää ettei tavoitteet toteudu, niin voi olla, että käyn kirjoittamassa aineet uudelleen. Koulun suhteen ei ole onneksi kiire. Pitkän tähtäimen tavoitteena on yliopiston lääketieteen koulutusohjelma. Minua kiinnostaa erityisesti perinnöllisyystiede, Lahtinen kertoo.
Laura Lahtinen on ainoa maajoukkueuimari, joka ui Bergen Swim Festivaaleilla. Kisojen tulospalvelun löydät tämän linkin takaa.
Vuoden 2024 Pariisin olympialaisten näyttökisat Suomessa:
6.–7.5.2023 | Tampereen avoimet, Tampere
15.–18.6.2023 | SM-uinnit, Pori
Uinnin vuoden 2023 kansainväliset kisat löydät täältä.