• Etusivu
• Uutiset

Kesä tulee ja uiminen on parasta kuumana kesäpäivänä, on sitten kyseessä mökkiranta tai maauimala. Tutkimusten mukaan lämmin kesä nostaa keskimääräisiä vedessäolotunteja suurimmalla osalla suomalaisista. Avovedessä uiminen on se juttu meille kaikille, josta nautitaan kesäisin. Jotta uiminen olisi mukavaa, sitä tulisi osata riittävän hyvin ja se tulisi ymmärtää tehdä turvallisesti kaikissa olosuhteissa.

Vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan kuudesluokkalaisista 55 prosenttia koki kykenevänsä uimaan yhtäjaksoisesti 200 metrin matkan. Pudotusta on edellisestä vuonna 2017 tehdystä tutkimuksesta (76 prosenttia) yli 20 prosenttiyksikköä. Yhtenä syynä pudotukseen on pohdittu olevan korona-pandemia, jolloin uimahallit olivat suljettuina ja koulujen uinninopetus oli myös poikkeuksellisen rajoitettua. Kun vielä vapaa-ajan uiminenkin oli enemmän ja vähemmän pannassa, tähän tilanteeseen päädyttiin.

Nyt toiminta on kaikilla normalisoitunut ja altailla riittää porukka. Silti, paljon olisi vielä tehtävänä. Uimataidon opettamisessa uimaseuroilla on Suomessa merkittävä rooli. Vapaa-ajan uimakouluja järjestetään joko yhteistyössä kunnan kanssa tai sitten omana seuratoimintana. Ensi viikolla julkaistaan selvitys vapaa-ajan uimakoulutoiminnasta. Näin saamme tarkemman näkemyksen, missä uimataidon oppimisen mahdollisuudet menevät Suomessa. Onko kaikilla mahdollisuus päästä uimakouluun halutessaan? Olen ollut 25 vuotta tällä alalla ja aina uimakoulut ovat pullistelleet ja huolestuneita vanhempia lapsineen on jäänyt vaille uimakoulupaikkaa. Mutta kun nyt peilataan tätä heikentyneeseen uimataitoon, niin tämä huolestuttaa aiempaa enemmän. Samoin mietityttää uimakoulujen hinta. Kuinka mahdollistamme uimakouluihin osallistumisen heikommassa taloudellisessa asemassa oleville lapsille?

Toinen itseäni mietityttävä asia on heikon uimataidon lisäksi uintityylien puutteellinen osaaminen.  Tämä on myös iso haaste. Liian usein uinnin opettelu jää alkeistaitojen oppimiseen. Tämä johtuu mielestäni vanhempien puutteellisesta näkemyksestä, kuinka hyvin lapsen tulisi osata uida.  Kuinka saisimme tietoisuutta kasvatettua ja nostettua kaikkien uimareiden taitotason vähintään yhden uintityylin riittävän hyvään osaamiseen? Näin jokainen pystyisi harrastamaan uintia myöhemminkin elämässään, eikä kynnys uimaan lähtemiseen jäisi kiinni heikosta osaamisesta. Tämä vaatii viestinnällistä yhteistyötä niin meiltä liitoilta, kuin myös seuroilta ja muilta uimakoulutoimijoilta. Uinnin osaamisen tärkeyttä ja kaikkea sitä, mitä uimataito mahdollistaa koko elinkaaren aikana tulisi säännöllisesti viestiä.

Myös innostavia tavoitteita harjoitella uintitekniikoita tulisi pohtia laaja-alaisesti. Meidän keski-ikäisten ja vanhempien lapsuudessa uimamaisterin merkki oli se tavoite, joka motivoi harjoittelemaan uintitekniikoita. Jotain samanlaista hypetystä, joka innostaa harjoittelemaan, tulisi taas yhteisesti rakentaa.

Yleisen uinnin harrastamisen rinnalla seuratoiminnassa tulee myös kilpatoiminta.  Tulevana kesänä ovat Pariisin olympialaiset, jossa Suomeakin edustavat, toivottavasti, useat uimarit. Tällä hetkellä Matti Mattson on jo valittu. Jotta tulevaisuuden huippuja saadaan edelleenkin olympialaisiin, tulee meidän kaikkien tehdä yhdessä töitä asian eteen.  Yksinkertaisuudessaan tulisi saada enemmän uimataitoisia uimareita altaille, mahdollistaa yhä useammalle hyviä kokemuksia ja onnistumisia uinnin parissa. Sieltä uudet olympiaurheilijat nousevat tulevaisuudessa. Yhteistyötä tulee edelleen tehdä uimahallien ja kuntien kanssa, jotta tilaa ja aikaa opettamiseen löytyy.

Ensi viikolla on Uimataitoviikko, jolloin meidän kaikkien olisi hyvä viestiä yhdessä uimataidon tärkeydestä. Pitäkää eri paikkakunnilla ääntä ja tuokaa uintia esille ja myös oman seuranne toimintaa tämän tärkeän taidon opettajina. Hyvä uimataito mahdollisimman monella Suomessa asuvalla on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Kiitos teille kaikille uimaseurojen aktiiveille panoksestanne uinnin eteen.

Tero Savolainen
Koulutussuunnittelija
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto