#UUTINEN •
22.6.2020
Uimahyppyjen lajikoordinaattori Jouni Seppänen avaa lajin nykyhetkeä ja tulevaisuutta Pinnalla -lukijoille.
Pinnalla pureutuu tällä viikolla uimahyppyihin. Kysymyksiin vastaa lajikoordinaattori Jouni Seppänen.
Millainen 2010-luku oli uimahyppyjen näkökulmasta Suomessa, kun katsotaan harrastajamäärän ja huippu-urheilun näkökulmasta?
2010-lukua kuvaa uimahypyissä hyvin se, että tänä vuosikymmenenä on pyritty luomaan kunnolliset pohjat uimahyppytoiminnalle Suomessa. Kunnollisten pohjien puute on ollut sinänsä mahdollisuus ja välillä myös heikkouskin. Uskon ja toivon, ettei seuraavan sukupolven valmentajien tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan heillä on jotain minkä päälle rakentaa. Harrastajamäärät olivat vuosikymmenen ensimmäisen puoliskon melko samalla tasolla, mutta vuosikymmenen loppupuolella toteutettu FinnCup kisauudistus nostatti harrastajamääriä ja kansallisiin kisoihin osallistujien määrää huimasti.
Huippu-urheilullisesti menestys oli varsinkin nuorten osalta nousujohteista. Vaikka vuosikymmen startattiin Nuorten EM-kotikisoissa 2010 mitalin arvoisesti, niin selkeä sukupolvenvaihdos, niin valmennuksellisesti kuin hyppääjien osalta on tapahtunut vuosikymmenen loppua kohti tultaessa. Nuorten MM- ja EM-kilpailuissa on tullut hyvää menestystä ja finaaliin pääsy on vaihtunut tavoitteeksi menestyä finaaleissa. Osoituksena tästä 2018 NEM kisojen kaksi mitalia ja saman vuoden Nuorten MM-finaalipaikat. Seuraavana haasteena on saada nuorissa menestystä saaneet urheilijat menestymään aikuisissa ainakin EM-tasolla. Tällöin puhutaan vähintäänkin finaalipaikoista Olympiatelineillä (3metriä ja 10m kerros).
Miltä alkanut vuosikymmen näyttää? Ketkä ovat tämän hetken lupaavimmat nimet ja millaisia tavoitteita heillä on mentäessä kohti 2024 Pariisia ja siitä eteenpäin 2028 olympialaisia?
2020-luku näyttää uimahyppyjen osalta melko hyvältä. Meillä on erittäin lahjakkaita 2006-2008 syntyneitä hyppääjiä, joiden aika tulee vuosikymmenen lopulla ja viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä Olympialaisista puhuttaessa. Pariisin Olympialaisten suhteen on mielenkiintoista nähdä, millä tavoin nykyiset hyppääjät, jotka ovat vasta siirtymässä aikuisten tasolle, pystyvät siirron junioreista aikuisiin toteuttamaan. Huipulle mentäessä harppaus junioreista aikuisiin on todella suuri ja joillekin se voi olla jopa liikaakin. Maajoukkueiden ja lahjakkaimpien urheilijoiden valmennuksessa tähän asiaan on havahduttu ja hienoinen painopisteen vaihto on jo valmennuksellisesti tehty siinä mielessä, että uimahyppyjen maajoukkuetoiminta tähtää yhä enemmän menestykseen aikuisissa, mutta vielä on niin sanotusti polkua tallattavana asian suhteen. Onneksi polku näyttää suhteellisen hyvältä.
Millaiset olosuhteet Suomessa on harrastaa uimahyppäämistä tavoitteellisesti? Tässä on myös hyvä tarkentaa vähemmän lajia seuraavalle, miten suuri osa harjoittelusta tapahtuu altaan äärellä ja miten paljon harjoitellaan kuivalla maalla ja esim. trampoliinilla?
Olosuhteet uimahypyille Suomessa vaihtelevat aika rajusti. Parhaat puitteet ovat Mäkelänrinteessä Helsingissä, jossa myös pääsääntöisesti maajoukkueurheilijat harjoittelevat. Suomessa kansainväliset vaatimukset täyttäviä halleja löytyy Turusta ja osittain Oulusta sekä pian myös Kuopiosta. Pääsääntöisesti kuivaharjoittelutilat ovat kaikissa melko heikkoja tai eritäin heikkoja uimahyppyjen tavoitteellista harjoittelua ajatellen. Pienimmissäkin halleissa voi harjoitella tavoitteellisesti ja Suomestakin löytyy paikkoja, joissa on oma hyppyallas. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi Ruotsi, jossa on pienien paikkakuntien halleista noussut useita kansainvälisen tason urheilijoita, eli mahdollista se on myös Suomessa. Puutteita meillä on valitettavasti valmennuksellisesta osaamisesta, johon pyritään uusimuotoisten koulutusten avulla saamaan parannusta lähivuosina, myös kansainvälisen tason valmentajavierailuja tullaan toteuttamaan.
Tavoitteellinen harjoittelu uimahypyissä vaatii hurjan määrään treenitunteja ja erikoistumista varsin nuorella iällä. Tavoitteellisesti harjoittelevan 11-13-vuotiaan lajiharjoittelumäärä viikossa on noin 16-20h . Tätä vanhempien lajitreenimäärä tulisi olla 20h ja yli riippuen tietysti vuodenajasta ja niin edelleen. Uimahypyissä taidon oppimisen pohjat ja periaatteessa kaikki muukin pohja vartalonhallinnalle, nopeuteen ja lihaksille tehdään kuivaharjoitteluna. Nuorilla kuivaharjoittelun osuus harjoittelusta täytyisi olla suurempi kuin vesiharjoittelun osuus ja vasta tultaessa lähelle huippua tulisi harjoittelun tasapainon kuivan ja veden suhteen olla 50/50. Kuivaharjoittelussa hyödynntetään paljon trampoliinia, kuivalautaa, akrobaanaa (kapea ja hieman joustava permanto) airtrackejä, volttipatjoja ja paljon muita voimistelustakin tuttuja apuvälineitä. Kuivaharjoittelu on todella monipuolista ja pitää harjoittelun mielenkiintoisena ja välillä melko vaihtelevanakin. Hyvä katsaus uimahyppyjen kuivaharjoitteluun julkaistiin viimeisessä paperisessa Uinti-lehdessä, joten arkistoja kaivelemaan ja sieltä lukemaan lisää.
Kuluva vuosi on ollut hyvin erikoinen. Miten uimahyppyjen puolella pystyttiin jatkamaan harjoittelua ja muuttivatko koronakuukaudet jotain lähitulevaisuuden tavoitteissa?
Haasteellinen kaikille tosiaankin. Uimahypyissä harjoittelua jatkettiin ainakin maajoukkueurheilijoiden kanssa etäharjoitteluna ja yhteisinä videotreeneinä. Etäfysiotreenit Simone Kallosen johdolla olivat mielettömän hyviä ja haasteellisia. Täytyy hattua nostaa maajoukkueen urheilijoille, jotka jaksoivat painaa tuntimääräisesti erittäin suuret määrät harjoituksia yksinään. Asenne ratkaisee tässäkin asiassa hyvin pitkälti. Koronan myötä useat kisat peruttiin, joten valmennuksellisesti painopistettä siirrettiin peruskuntoon ja perustekniikan harjoittelemiseen. Vielä ei ole nuorten-MM kisoja FINA perunut, mutta emme elättele suuria toivoja senkään suhteen, joten katseita luodaan jo pikkuhiljaa kohti kautta 2021. Syksyllä on taas edessä maajoukkueiden valinnat. Valinnat tehdään nyt saman konseptin mukaan jo kolmatta kertaa. Systeemi on osoittautunut toimivaksi ja tukee erittäin hyvin valittua polkua kohti aikuisten menestystä.
Turvallista kesää kaikille. Katsokaa mihin hyppäätte mökkilaitureilta!
