#UUTINEN •
6 päivää sitten
Olympiauimari Karri Käyhkö ja valmentajansa Nils "Nisse" Kihlman. Kuva: Urheilumuseo
Karri Kalervo Käyhkö
s. 16.12.1937
k. 7.3.2020
Karri Käyhkö oli aikakautensa suurin uintimestari. Tämän arvion kirjasi Pertti ”Pemu” Mustonen Uimaliiton 100-vuotisjuhlajulkaisuun Sata Altaassa vuonna 2006. Karrista kasvoi suomalaisaltaiden valtias aivan eurooppalaisten huippusprinttereiden kärkeen. Karri oli karismaattinen, hieman veltto, rauhallisesti liikkuva ja mielellään syrjään vetäytyvä uintihahmo. Suuri yleisö kiinnostui hänestä. Hän kroolasi vaivattomasti.
SM-mitaleja ropisi vapaauintimatkoilla tiuhaan aina vuodesta 1954. Vuonna 1957 kaikki vapaauintien ennätykset olivat Käyhkön hallussa. 50-luvun loppupuolella Käyhkö siirtyi Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Ennen opiskelujaksoa Karri ehti osallistua Melbournen olympiakisoihin 1956.
Vuonna 1960 Rooman olympialaisissa saavutettiin Suomen uinnin suuri onnistuminen 4x200 metrin vapauintiviestissä. Karri Käyhkö, Stig-Olof Grenner, Kari Haavisto ja Ilkka Suvanto onnistuivat siinä missä kukaan ei olisi uskonut niin käyvän. Ensin joukkue ui kaikkien yllätykseksi finaaliin ja finaalissa tuloksena oli viides sija parhaana eurooppalaisena joukkueena!
Euroopan mestaruuskilpailuihin Käyhkö osallistui Torinossa 1954 ja Budapestissa 1958. Jälkimmäisissä hän sijoittui 100 metrin vapaauinnissa seitsemänneksi. Pohjoismaiden mestaruuden hän voitti 400 metrin vapaauinnissa vuosina 1955, 1957 ja 1959 sekä 100 metrin vapaauinnissa ja 4x100 metrin sekauintiviestissä vuonna 1957.
Suomen mestaruuksia hän voitti eri uintimatkoilla lähes kolmekymmentä sekä lisäksi yhden vesipallon hallimestaruuden seuransa Vetehisten joukkueessa. Hän teki Suomen ennätyksiä eri uintimatkoilla yli 30 kertaa ja alitti toisena suomalaisena minuutin rajan 100 metrin vapaauinnissa.
Teksti: Rolf Mikkola
