• Etusivu
• Uutiset

Martti Laajus sai kipinän avovesiuintiin aloitettuaan mastersuinnin 1980-luvun alussa. Tuolloin Laajus kävi uimassa myös pienen uintiporukan kanssa Espoon Luukissa sijaitsevassa Kaitalammessa. Porukka koostui pienestä määrästä entisiä kilpauimareita ja Kaitalammen uintireissuista syttyi kipinä avovesiuintiin, joka roihahti liekkeihin myöhemmin.

Laajus on asunut vuodesta 2010 alkaen talvikaudet Espanjassa ja ajautui maassa avovesiuinnin pariin. Atlantin avovedessä uiminen on hänen mukaansa vaikuttava kokemus. Uiminen valtameren aallokossa tuntuu Laajuksen mukaan aivan eri lajilta allasuintiin verrattuna, vaikka siinäkin on kyse uimisesta.  Espanjaan muutettuaan avovesiuinnista tuli Laajukselle allasuinnin ohella säännöllinen harrastus ja hän halusi oman kokemuksensa myötä panostaa avovesiuinnin elvyttämiseen Suomessa. Hän on osallistunut myös Atlantin valtameressä järjestettyihin avovesiuintikisoihin.

– Vuonna 2014 uin La Palma saarella järjestetyssä avovesiuintikilpailussa kuuden kilometrin matkan. Odottelimme lähtöä, joka siirtyi useaan otteeseen. Lähdön viivästymisen syy selvisi lopulta. Lähtöpaikan alapuolella noin 20–40 metrin syvyydessä ui iso valashaiparvi. Vaikka valashait ovat ihmiselle vaarattomia, turvallisuusviranomaiset päättivät odottaa niiden poistumista. Oli elämys katsella 12–18 metrin pituisia ja 15 tonnin painoisia jättiläisiä, Laajus muistelee.

Ennen uimahallien rakentamista Suomessa uitiin paljon luonnonvesissä, mutta 1960-luvulta lähtien toiminta hiipui uimahallien yleistyttyä. Tuhansien järvien maana tunnetussa Suomessa vielä vuonna 2012 avovesiuinti oli niin sanotusti ”lapsen kengissä”. Harrastajia, tapahtumia ja kilpailuja oli vähän. Saman vuoden aikana Laajus perusti Kaitalampi Open Water -avovesiuintiryhmän. Nykyisin ryhmä on 2500 jäsenellään Suomen suurin avovesiuintiyhteisö. Jäsenistö koostuu uimareista, triathlonisteista, SwimRunia harrastavista sekä aikuisiällä liikunnan ja uinnin aloittaneista henkilöistä.

– Uimme Luukin luonnonsuojelualueella puhdasvetisessä Kaitalammessa. Ryhmän tavoite oli lisätä avovesiuinnin harrastajamäärää ja tunnettavuutta. Nyt yli 10 vuotta myöhemmin voin todeta tavoitteen onnistuneen hienosti, Laajus iloitsee ja jatkaa:

– Myös valtakunnallinen media on huomannut tämän ja laji onkin saanut näkyvyyttä. Harrastajamäärät ovat kasvaneet ja uusia ryhmiä on syntynyt ympäri maata sekä tapahtumia on paljon.

Uinti avovedessä voi olla rauhoittava kokemus

Nykyaikana ihmiset ovat usein kiireisiä, mieli voi olla rauhaton ja moni kokee arjessaan stressiä. Ulkoisia ärsykkeitä on päivittäin paljon, joka usein johtaa siihen, että keskittyminen on katkonaista. Vedessä ei ole juurikaan ärsykkeitä ja sen vuoksi se tarjoaa otolliset olosuhteet rauhoittumiseen ja tietoiseen läsnäoloon.

Mielen harjoituksissa keskitytään usein hengitykseen ja sen laskemiseen. Avovedessä uimari voi laskea hengityksen ohella käsivetoja, jolloin ajatukset eivät karkaa muualle. Uinti voi olla myös meditatiivista etenkin avovedessä, jossa elimistö saa piristysruiskeen, veri lähtee kiertämään vauhdikkaammin ja endorfiinin määrä lisääntyy.

– Olen kehittänyt itselleni tekniikkaharjoituksen. Poijulta laiturille on 500 metriä ja lasken tällä matkalla vetoparien määrän. Mitä vähemmän vetoja, sitä parempi uintitekniikka vauhdin pysyessä samana, Laajus avaa.

Laajus kokee itsekin, että kerta toisensa jälkeen avovesiunnin jälkeen olo on virkistynyt ja rauhoittunut. Päällimmäisenä avovedestä noustuaan hänellä on mielessä hyvän olon tunne, jonka vuoksi hän suosittelee lajia kaikille. Vedessä mieli on keskittynyt ja rauhoittunut, joka auttaa helposti sulkemaan pois päässä vellovat ajatukset.

Avovedessä ajantaju voi helposti kadota täysin ja ”flow-tila” pääsee valloilleen. Kaitalammella on järjestetty Matti Rajakylän vetämää Flow-uintia, jossa rauhallinen mieli pyritään tuomaan mukaan uintiin ennen uintia tehtävällä meditaatiolla.

– Olen kokenut lukuisia kertoja avovedessä uidessa sen, kuinka johonkin pitkään mielessäni pyörivään ajatukseen olen löytänyt vastauksen kuin itsestään uinnin aikana, Laajus kertoo.

Harrastuksena avovesiuinti on antanut Laajukselle hienon liikuntamuodon, unohtumattomia kokemuksia, uusia ystäviä ja vaihtelua allasuintiin. Hän suosii avovesiuimista aina luomuna ilman märkäpukua, kun vain olosuhteet sen sallivat. Harrastuksensa myötä Laajus kokee, että hänen luontosuhteensa on vahvistunut merkittävästi. Avovedessä luonnon äänet, eläimet, erilaiset valot sekä tuulet, tuoksut ja pehmeä luonnonvesi ovat läsnä iholla.

Avovesiuinnissa tärkeintä on turvallisuus

Avovesiuinti on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Vesiturvallisuus tulee aina pitää mielessä, kun mennään avoveteen. Valitse turvallinen ja mielellään tuttu uintipaikka. Käy läpi turvallisuusvinkit aina ennen uintia, vaikka olisit jo kokeneempi uimari. Vältä vesiä, joissa on vesiliikennettä. Avovesiuimari tarvitsee vain uima-asun, uimalakin ja uimalasit. Halutessa voi käyttää märkäpukua sekä neopreenisukkia ja -käsineitä ja -lakkia, joilla voi pidentää avovesiuintikautta 2–3 kuukautta.

Laajus on luonut Kaitalampi Open Water -ryhmälle 10 turvallisuusohjetta. Löydät ne alapuolella sen alapuolella olevasta kuvasta. Löydät avovesiuimarin muistilistan täältä.