Airaksinen: ”Haluamme kuunnella ja osallistaa seuroja”

#UUTINEN #UINTI #UIMAHYPYT #TAITOUINTI #VESIPALLO 19.5.2020

Uimaliiton toiminnanjohtaja Sanna Airaksinen aloittaa Pinnalla-juttusarjan, jossa tullaan kuulemaan eri asiantuntijoiden näkemyksiä. Kuva: Jussi Salminen

Pinnalla on viikottain toistuva juttusarja, jossa nostetaan ihmisiä ja ilmiöitä uintiurheilun taustoista. Ensimmäisessä kuulemme Uimaliiton toiminnanjohtaja Sanna Airaksisen ajatuksia.

Aloitetaan ajankohtaisimmalla. Mitkä ovat viime hetken tunnelmat ja ajatukset korona-ajasta uintiurheilun näkökulmasta? Miten liitto ja jäsenseurat ovat selvinneet?

– Tunnelmat ovat tällä hetkellä odottavat siinä mielessä, että toivomme uimahallien osalta avaamisen mahdollisuutta kesäkuun alusta. Parhaillaan odotellaan viranomaisten tarkempia ohjeistuksia ja sitten kaupunkien ja kuntien päätöksiä uimahallien toiminnan suhteen. Liiton osalta olemme selvinneet sopeuttamalla toimintaa ja luonnollisesti toiminta on ollut kilpailuiden ja leirin osalta täysin pysähtyneessä tilanteessa. Jäsenseurojen osalta tilanne on ollut todella haastava uimahallien ollessa kiinni. Onhan vesi keskeinen elementti uintiurheilussa ja nyt on jouduttu koko toiminta miettimään kuivaharjoitteluna. Onneksi meillä on hyvin kekseliäitä seuroja ja erilaisia virtuaalisia harjoittelumuotoja on kehitetty. Tässä ovat olleet kiitettävästi mukana myös meidän huippu-urheilijoita/urheilijat.

Olet ollut nyt 1,5 vuotta Uimaliiton toiminnanjohtajana. Mitä ajatuksia omasta alusta liiton johdossa?

– Tulin Uimaliittoon hiukan sportin ulkopuolelta, eri lajien seuroissa olen tosin pitkään toiminut, ja siitä näkökulmasta on ollut erittäin mielenkiintoiset puolitoista vuotta. Varsinkin kun on päässyt uinnin lisäksi tutustumaan uimahyppyihin, taitouintiin ja vesipalloon. Toiminnanjohtajan hommissa olen eri järjestöissä ollut vuosia, joten perustehtävältään työ on tuttua. Tämä kevät on luonnollisesti ollut itse kullekin odottamaton koronan johdosta, mutta uskon, että yhdessä pääsemme eteenpäin.

Siirretään katsetta tulevaan ja mietitään liiton tekemisen tasoa tällä hetkellä. Mitkä asiat ovat hyvällä mallilla ja mihin on suunnattava kehityspanostusta?

– Meillä on tällä hetkellä taloudellisten ja henkilöresurssien osalta rakenteet suht hyvässä kunnossa, koronan vaikutukset voivat tietysti tämän asian muuttaa. Muuten olemme lähteneet tekemään monia muutoksia ja uudistuksia tulevaa ajatellen liittyen mm. Uimaliiton eri lajien viestintään, koulutuksiin ja laaja-alaiseen valmennusosaamiseen. Yksi keskeinen asia, johon on jatkossa suunnattava panoksia, on yrityskumppanuudet. Tähän on myös jo satsattu perustamalla Swimming Finland Oy ja palkkaamalla myynti- ja markkinointihenkilö. Edellä mainittuihin liittyen uudistamme parhaillaan yhdessä jäsenseurojemme kanssa liiton strategiaa.

Liitolla on noin 140 jäsenseuraa. Miten yhteistyö heidän kanssaan toimii?

– Liiton keskeinen tehtävä on palvella jäseniä eli keskitymme tiiviisti tekemään yhteistyötä seurojen kanssa ja palvelemaan niiden tarpeita. Tätä perustehtävää parannetaan koko ajan kuuntelemalla ja osallistamalla seuroja eri tavoin niin liiton päätöksentekoon kuin palveluiden kehittämiseenkin, esim. tuleva strategia on tehty vahvasti jäseniä kuullen. Itse olen ollut vaikuttunut meidän jäsenseurojen sitoutumisesta yhteiseen tekemiseen.

Millainen on uintiurheilun asema kansallisessa liikunnan ja urheilun kentässä?

– Itse näen, että uintiurheilulla voisi olla huomattavasti vahvempi asema kansallisessa kentässä. Onhan esim. uinti kansainvälisesti yksi kilpailluimmista lajeista, ja todella seurattu laji mm. olympialaisissa. Meillä on hienoja urheilijoita ja todella mielenkiintoisia lajeja seurattavaksi, joista löytyy varmasti kiinnostavia lajeja jokaiselle ja mukaan harrastamaankin pääsee matalalla kynnyksellä. Jotta nykyinen tilanne saadaan muutettua, täytyy meidän itse lähteä nostamaan uintiurheilun asemaa.