Avovesiuinti

 

Avovesiuinti on uintia luonnonvedessä eli meressä, järvessä, lammessa ja joessa. Se on elämyksellistä kuntoliikuntaa ja ulkoilua, jolle Suomen puhtaat ja turvalliset vesistöt tarjoavat mainiot olosuhteet.

Avovesiuintia voi harrastaa myös kilpailumuotona sillä avovesiuinnin SM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 2010 lähtien. Kesäolympialaisten ohjelmaan avovesiuinti tuli Pekingissä 2008 ja olympiamatkana on 10 kilometriä. Jo ennen tätä avovesiuinnin maailmanmestaruuksia on ratkottu 5, 10 ja 25 km matkoilla. Avovesiuinti on on myös triathlonin avauslaji.

2024 tapahtumat

9.6.2024 Avovesiuintikilpailu   Kuusijärvi, Vantaa www
5.7.2024 Avovesiuintikilpailu Vuokatti, Sotkamo www
7.7.2024 Lestijärven elämysuinnit Lestijärvi www
13.7.2024 Swim the Arctic Circle Torniojoki, Pello www
20.7.2024 Downhill Swim Oulankajoki, Kuusamo www
27.7.2024 Konneveden uintivaellus Konnevesi www
27.7.2024 Kaitalammen kymppi  Kaitalampi, Espoo www
27.7.2024 Up hill swim Siikajoki www
29.7.2024 Savonlinnan halkiuinti Savonlinna www
28.7.2024 Viikinsaaren ympäriuinti Tampere www
3.8.2024 Avovesiuinnin SM-kilpailut Joutjärvi, Lahti www
3.8.2024 Varkauden halkiuinti

 

 Varkaus www
10.8.2024 Kaukajärven yliuinti Tampere www
17.8.2024 Vuoksi Swim Imatra www

Avovesiuinti kilpauintina 

SM- ja PM-kilpailut

Avovesiuinnin SM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 2010 Lähtien. Kilpailuissa matkana on 3 km ja 3 x 3 km:n viesti, jonka aika lasketaan yksilökisan aikojen perusteella. Matka on sama mastersuimareille ja nuorille yli 14-vuotiaille. Pohjoismaiden mestaruuksista on kilpailtu vuodesta 2013 lähtien kolmen, viiden ja kymmenen kilometrin matkoilla.Virallisissa kilpailuissa noudatetaan FINA:n sääntöjä.

Maailman- ja Euroopan mestaruuskilpailut 

Kansainvälinen uimaliitto WA järjesti maratonuinnin maailmanmestaruuskilpailuja viiden, kymmenen ja kahdenkymmenviiden kilometrin matkoilla vuosina 2000-2010. Aikuisten 10 km:n matkan ja seitsemän osakilpailun Cup-kilpailua WA on järjestänyt vuodesta 2007 lähtien. Maailmanmestaruuskilpailuja WA järjestää myös junioreille ja mastersuimareille.
Euroopan uimaliitto LEN järjestää avovesiuinnissa Euroopan mestaruuskilpailut aikuisille, junioreille ja masterseille sekä aikuisille viisiosaisen CUP-kilpailun.

Kansainvälisten arvokilpailujen valintakriteerit 2024-2028

Olympialaiset 

Varhaisissa olympialaisissa Kreikassa kilpailtiin avovedessä. Moderneihin olympialaisiin avovesiuinti tuli mukaan ensin triathlonin osana vuonna 2000. Maratonuinti eli 10 km:n uintimatka otettiin mukaan olympialaisten ohjelmaan Pekingissä vuonna 2008.

Linkit:   

Avovesiuinti osana muita lajeja

Triathlon

Triathlonissa avovesiuinnin matka on sprintissä 750 m, perus- eli olympiamatkalla 1,5 km, puolimatkalla 1,9 km ja täys- eli Ironman-matkalla 3,8 km.

Swimrun

Swimrunissa avovesiuinti ja juoksu vuorottelevat. Swimrun on kehittynyt omaksi lajikseen vuonna 2005 pidetystä ruotsalaisesta Ö till Ö -kilpailusta lähtien. 

Aquathlon ja rantapelastuskilpailut

Aquathlon eli uinti-juoksu-kilpailuja on järjestetty hengenpelastuskilpailuissa 1960-luvulta lähtien ja uinti-juoksu on kuuluu edelleenkin Rantapelastuksen SM-, EM- ja MM-kilpailuihin. Kilpailuja on ryhdytty järjestämään myös itsenäisinä tapahtumina, ja vuonna 2017 järjestetään ensimmäistä kertaa Aquathlonin Suomen mestaruuskilpailut.

Linkit:  

Maratonmatkat

Maratonuinnilla tarkoitetaan avovesiuintisuoritusta, jonka pituus on 10 kilometriä tai sitä pidempi.

Pitkillä maratonuinneilla on omat kansainväliset sääntönsä, jotka juontavat juurensa aina ensimmäiseen v. 1875 tapahtuneeseen Englannin kanaalin yliuintiin saakka. Pitkistä uintimatkoista eri puolilla maailmaa on muodostettu seitsemän maratonuinnin kuninkuussarja Ocean’s Seven, jonka on uinut kuusi uimaria vuoteen 2017 mennessä.

Maratoniuinnin pioneeri Suomessa on Tuomas Kaario, joka on uinut Englannin kanaalin (2008), Suomenlahden (2015) ja Gibraltarin salmen (2016) yli.

Linkit:

Avovesiuinti harrastuksena

Avovesiuinti on uintia luonnonvedessä eli meressä, järvessä, lammessa ja joessa. Se on elämyksellistä kuntoliikuntaa ja ulkoilua, jolle Suomen puhtaat ja turvalliset vesistöt tarjoavat mainiot olosuhteet.

Avoveden viileys vilkastuttaa uimarin verenkiertoa ja hormonitoimintaa sekä kasvattaa kylmänsietokykyä. Muuttuvat olosuhteet luovat avovesiuintiin haasteista, joista selviäminen lisää uimarin itseluottamusta ja psyykkisiä voimavaroja. Uinti ulkoilmassa ja luonnonvedessä sopii ihmisille, joille uimahallien sisäilma ja allasvesi aiheuttavat ongelmia.

Avovesiuinnin harrastamisen voi aloittaa osallistumalla avovesiuintikursseille tai lajikokeiluihin avovesiuintitapahtumissa. Aloittelijan kannattaa harjoitella suunnistamista, hengityksen mukauttamista aallokossa ja itsensä rauhoittamisen taitoa yllättävien tilanteiden varalle. Avovedessä on hyvä uida kaverin tai ryhmän kanssa, joiden kanssa on myös hyvä harjoitella pelastustaitoja. Turvallisuustietoutta ja vinkkejä avovesiuintiin löytyy Avovesiuimarin muistilistasta. 

Avovesiuintia voi harrastaa ilman erityisiä uintivälineitä, mutta uimalakista ja uimalaseista on avovedessä hyötyä: lakki vähentää lämmön haihtumista pään alueelta ja uimalasit parantavat näkyvyyttä vedessä. Uimari voi myös käyttää neopreenisia varusteita (märkäpuku, lakki, hanskat ja sukat) madaltamaan kynnystä avoveteen tai jos suunnittelee pidempiä uintimatkoja.

Avovesiuinnin materiaalia/linkkejä