Vesipedon vanhemmille

Näiltä sivuilta löydät ohjeita nuoren uintilajien harrastajan vanhemmille ja uimareille itselleenkin. Uimaliiton jäsenseurat ja niiden tarjoamat lajit löydät Etsi seura -sivulta.

Uintiharrastus alkuun

0–7-vuotiaille:
Vauvauinti, Vesipeuhula, Vesitaiturit, Uimakoulut sekä uimaseurojen omat starttikurssit

7–15-vuotiaille:
Vesiralli, Tekniikkaralli, kilpauintikoulu, valmennusryhmät

Varusteet

Uimarin tärkeimmät varusteet ovat uimapuku tai uimahousut, uimalasit ja uimalakki. Lisäksi mukaan harjoituksiin tarvitaan pyyhe ja peseytymisvälineet. Varusteita saa urheiluliikkeistä ja isoimmista uintikilpailuista. Varusteista kannattaa kysyä lisää oman lapsesi valmentajalta.

Hallin säännöt

Jokaisella uimahallilla on omat sääntönsä. Säännöt löytyvät useimpien uimahallien seinältä. Uimarit on hyvä totuttaa sääntöjen noudattamiseen heti alusta lähtien. Halli on myös muita uimareita varten, joten muiden huomiointi on hyvä oppia jo pienenä.

Uintitarjonta

Uinti on terveellinen harrastus, jota voi harrastaa vauvasta vaariin. Uinnin voi aloittaa vauvauinnilla jo 3 kk iässä. Vesipeuhula on 3-6-vuotiaille tarkoitettu veteentotuttelukurssi. Laulujen ja leikkien avulla lapsi tulee tutuksi veden kanssa. Uimakoulussa tavoitteena on 10 metrin uimataito. Uimaseurat ja kunnat järjestävät uimakouluja.
Vesirallissa, joita on useimpien uimaseurojen ohjelmassa 6-10-vuotiaat (25 m uimataidon omaavat) lapset pääsevät uintitekniikoiden harjoittelun lisäksi kokeilemaan uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon alkeita.
Valmennusryhmiin voi liittyä eri ikäisenä. Seuroilla on omat perinteensä ja tapansa asiassa. Useat seurat tarjoavat aikuisille masters-uintia, eli yli 25-vuotiaille tarkoitettua kilpailu- ja harjoittelutoimintaa. Lisäksi seurat järjestävät aikuisten uimakouluja ja tekniikkakursseja. Hydrobic on myös suosittu aikuisten vesiurheilumuoto.

Lisenssi

Kilpaileva uintiurheilija tarvitsee lisenssin. Lisenssiin sisältyy tapaturmavakuutus harjoituksissa, kilpailuissa, leireillä ja matkoilla näihin tapahtumiin. Lisenssin voi lunastaa myös ilman tapaturmavakuutus, jolloin urheilutapaturmavakuutuksestaan on huolehdittava omatoimisesti. Lisenssi astuu voimaan seuraavana päivänä lisenssin maksamisesta. Lue lisää lisenssistä.

Uimaseurojen hallinto

Uimaseurat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kuuluvat jäseninä Suomen Uimaliittoon. Uimaseuran hallitus/johtokunta tekee päätökset seuran hallinnosta, raha-asioista ja linjaa uimaseuran toimintaa. Hallitus koostuu vuosikokouksessa valituista henkilöistä. Uimaseuran käytännön toiminnan organisointi vaihtelee seuroittain. Valmentajat jakavat uimarit valmennusryhmiin, päättävät kilpailusta ja valitsevat joukkueen.

Muut kustannukset

Jäsenmaksu on seurakohtainen. Jäseneksi liitytään joko seuran järjestämälle kurssille osallistuttaessa tai valmennusryhmään liityttäessä. Jäseneksi voivat liittyä myös uimarin perheenjäsenet. Kurssimaksu tai valmennusmaksu vaihtelee seuroittain. Siihen vaikuttavat myös kurssin tai valmennusjakson pituus, ohjaajien määrä ym. Sisäänpääsy uimahalliin saattaa kuulua uimaseuran kurssin tai valmennusmaksun hintaan tai se maksetaan erikseen. Kilpailuihin osallistuttaessa maksetaan starttimaksu, joka kilpailuista riippuen on 7-15 euroa starttia kohden. Joissain seuroissa starttimaksut sisältyvät valmennusmaksuun. Leiri- ja kilpailumatkojen kustannuksista saat tietoja oman lapsesi valmentajalta.

Liikunnan peruskivet

Liikunnan harrastaminen lähtee parhaimmillaan lapsen luonnollisesta kiinnostuksesta liikkua ja toimia. Lasten urheilussa toimitaan lasten ehdoilla muistaen, että lapsi ei ole pieni aikuinen. Hyvässä urheiluseurassa lapselle annetaan virikkeitä monipuoliseen liikuntaan, sosiaaliseen yhteistoimintaan ja henkiseen kasvuun.

Lapsen fyysinen kehitys on aina yksilöllistä, johtuen biologisesta kypsymisestä ja ympäristön virikkeistä ja vaikutuksista. Tärkeintä lapsen liikkumisessa on monipuolisuus. Monipuolisella harrastamisella tuetaan lapsen positiivista liikunnallista kehitystä jatkossa. Lapsen henkiseen kasvuun ja kypsymiseen urheilulla on paljon annettavaa. Liikunnan avulla lapsi saa uusia kykyjä ja taitoja sekä oppii selviytymään yksin. Hän oppii myös itsestään suhteessa ryhmään jossa toimii. Sosiaaliseen kasvuun totuttavat ryhmän toimintamallit, pelin tai leikin säännöt ja erilaiset vuorovaikutustilanteet. Tavoitteena on saada lapsi pitämään ja nauttimaan liikunnasta ja näin totuttaa hänet liikunnalliseen elämäntapaan.

Harrastaen ja harjoitellen

Yhdessä uimaan

Uinti on mitä parhainta perheliikuntaa, jota voi yhdessä harrastaa niin altaassa kuin avovedessä. Lapsena opitut monipuoliset vedessä liikkumisen taidot ja hyvä uimataito luovat turvallisen pohjan vesiliikunnan harrastamiselle. Vanhempien oma esimerkki ja kannustus uintia ja uimataitoa kohtaan ovat ensiarvoisen tärkeitä lapselle. Vanhemmat voivat itsekin hankkia lisäoppia uimiseen, uimaseurat järjestävät aikuisille opetusta uimakouluista tekniikkaryhmiin saakka.

Kilpauinnin harjoittelu aloitetaan yleisimmin n. 7-11 vuoden iässä. Harjoittelun määrään vaikuttavat uimarin ikä, tausta ja seuran kulttuuri. Muutaman ensimmäisen harjoitteluvuoden aikana harjoituskertoja on 1-3 kertaa viikko, jonka jälkeen harjoittelun määrä tasaisesti nousee. Aloittelevien uimareiden harjoitukset kestävät kerrallaan 45-90 minuuttia. Uintiharjoitusten lisäksi ohjelmassa voi olla jumppaa, pelejä ja leikkejä. Uintiharrastuksen aloittamista voit tiedustella paikkakuntasi uimaseurasta.

Tutustu Vesitaituriksi uimaseurassa -esitteeseen

Hyppää Vesitaituriksi

Uimahypyt on hauska ja monipuolinen liikuntamuoto. Uimahypyt kehittävät mm. tasapainoa, ponnistusta, kehon hallintaa, rytmitajua, avaruudellista hahmotuskykyä, voimaerottelua ja rohkeutta. Harjoittelu aloitetaan altaan reunalta ja edetään askel kerrallaan. Uimahyppyjä on hauska tehdä yhdessä, silloin toinen voi tarkkailla toisen hyppyä. Vanhempien oma esimerkki, kokeilunhalu ja kannustus ovat erityisen tärkeitä lapselle. Hyppyharjoittelussa on aina muistettava ottaa huomioon turvallisuusasiat.

Tutustu Hyppää Vesitaituriksi uimaseurassa -esitteeseen

Taitouiden vesitaituriksi, tanssia ja temppuja vedessä!

Taitouinti on monipuolinen laji, jossa yhdistyvät voimistelu, akrobatia, tanssi ja uinti. Harrastaa voi yksin, kaksin tai joukkueessa. Taitouinnin alkeiden opettelu yhdessä lapsen kanssa on hauskaa! Harjoitella voitte joko lasten altaassa tai isossa altaassa, lapsen uimataidon taso huomioiden. Useat uimaseurat järjestävät taitouintitoimintaa lapsille, joissain seuroissa ryhmiä on myös aikuisille. Uimaseurojen opetus tähtää monipuoliseen uimataitoon, vesitaituruuteen sekä elinikäisen kipinän syttymiseen vesiliikuntaa kohtaan. Lähde mukaan ja haasta itsesi vesitaituriksi!

Tutustu Vesitaituriksi uimaseurassa -taitouintiesitteeseen

Palloillen vesitaituriksi

Vesipallo on monipuolinen laji, jossa yhdistyvät pallon käsittely, uinti ja joukkuepelaaminen. Harjoittelu eroaa muista uintiurheilun lajeista siten, että kyseessä on joukkuelaji ja harjoittelu tapahtuu yleensä kaverin kanssa. Harjoittelu aloitetaan helpoista alkeisliikkeistä sekä pallon käsittelyn alkeista kuten heittotekniikoista. Useat vesipalloseurat sekä uimaseurat järjestävät vesipallokerhotoimintaa lapsille, lisäksi vesipalloseuroissa on omat joukkueet junioreille ja edetä voi aina aikuisten Suomen mestaruussarjaan asti.

Tutustu Vesitaituriksi uimaseurassa -vesipalloesitteeseen

Kannustaen ja kehuen

Kilpailut

Kilpaileminen on tärkeä ja hauska osa uintiharrastusta. Oikea suhtautuminen lasten kilpailemisen palvelee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kannustaa lasta eteenpäin. Kuten urheilu muutenkin kilpaileminen on lapselle leikkiä. Vanhempien ja valmentajan suhtautuminen kilpailuun vaikuttaa vahvasti lapsen omaan käsitykseen kilpailemisesta.

Kilpailusta löytyy aina tilanteita, josta voi antaa lapselle positiivista palautetta ja onnistumisen elämyksiä. Kilpailuissa menestymisestä muodostuu helposti päätavoite, mutta ”voittaminen hinnalla millä hyvänsä” ei kuulu lapsilähtöiseen urheiluun. Reilu peli, kaverin kannustus ja oma hyvä suoritus ovat oikeansuuntaisia tavoitteita lasten kilpailuihin lähdettäessä.

Kilpaileminen on hyvä liittää uintiharrastukseen jossain muodossa jo uintiuran alussa. Tällöin kynnys osallistumiseen ei nouse liian korkeaksi vaan kilpailut ovat heti alusta asti luonnollinen osa uintiharrastusta. Uimaseuroissa voidaan järjestää omia sisäisiä harjoituskilpailuita, joissa voidaan rauhassa opetella kilpailukäytäntöä.

Usein uimarin ensimmäiset kilpailut jännittävät uimarin vanhempia enemmän kuin itse pikku urheilijaa. Vanhempien on hyvä muistaa, että lapsen ohjaaminen kuuluu valmentajan tehtäviin. Vanhempien mukana olo ja kannustus kilpailuissa on myös tärkeää.

Kilpailurutiinit

Ennen kuin kilpailuihin lähdetään on hyvä osata kilpailurutiinit kuten startit, käännökset ja muut olennaiset säännöt. Vastuu nuoren uimarin kilpailutaidoista on hänen valmentajallaan.

Ilmoittautuminen

Kilpailuihin ilmoittautumisen ja starttimaksujen maksamisen hoitaa yleensä valmentaja tai seuran kilpailusihteeri. Starttimaksut sisältyvät joko valmennusmaksuun tai seura perii ne erikseen.

Kilpailuvarustus

Uimapuku / housut (useammat), uimalasit ja uimalakki verryttelyasu, sisäkengät, T-paita, sukat, pyyhe, kevyttä evästä ja juomaa.

Kilpailuverryttely

Kilpailupaikalle mennään noin tuntia ennen kisoja verryttelemään. Verryttelyajan alkamisen näkee kilpailukutsusta. Lapsen valmentajalta kannattaa varmistaa tapaamisaika ja -paikka.

Lähtölistat

Lähtölista, eli järjestys missä uimarit uivat, löytyy yleensä kilpailupaikan seinältä. Usein lähtölistoja on myös myynnissä. Lähtöluetteloissa on usein aikatauluarvio, joista nähdään koska lajit uidaan ja koska kisat loppuvat. Ajat ovat kuitenkin viitteellisiä.

Lajit ja erät

Kilpailut uidaan laji kerrallaan, siten että parhaalla ajalla ilmoitetut uimarit uivat viimeisissä erissä. Lajin tuloksissa ajat ratkaisevat, eli aiemmassa erässä lujaa uinut uimari ohittaa myöhemmässä erässä hiljempaa uineen uimarin. Kilpailut uidaan omassa ikäsarjassa. Jos uimarille ei ole omaa ikäsarjaa niin hän ui vanhemmassa ikäsarjassa. Ikäsarjassa syntymävuosi ratkaisee (ei syntymäpäivä). Lajit ilmoitetaan lyhenteenä esim. P-13 tarkoittaa kyseisenä vuonna 13 vuotta täyttävät pojat.

Viestiuinnit

Kilpailuissa voi olla myös viestiuinteja. Vapaauintiviestissä jokainen uimari ui vapaauintia ja sekauintiviestissä uimarit uivat järjestyksessä selkäuinti, rintauinti, perhosuinti ja vapaauinti. Viestiuinnit ovat hyviä seurahengen nostattajia.

Hylkäys

Uimari voidaan hylätä mikäli hän on uinut sääntöjen vastaisesti. Useimmiten hylkäykset johtuvat väärin tehdyistä käännöksistä tai vilppilähdöistä viesteissä.

Lajien määrä

Yleensä kilpailuissa uidaan muutama henkilökohtainen laji ja viesti kilpailujaksoa kohden. Uimari ja valmentaja päättävät lajit ja niiden määrän ilmoittaessaan uimarin kisoihin.

Palkinnot

Suurimmissa kilpailuissa parhaat uimarit palkitaan, kun taas alueellisissa tai seuran sisäisissä kilpailuissa ei välttämättä ole palkintoja. Palkintojenjako suoritetaan lajien välissä, kuulutuksista tai lajiohjelmista saa tarkempia tietoja aikataulusta. Palkitseminen on lapselle suuri asia, joten palkintojenjaon seuraaminen ja taputtaminen on huomaavaista.

Kilpailujärjestelmä

Kilpailemisen tultua tutuksi kannattaa uimari tutustuttaa myös kansalliseen kilpailujärjestelmään. Kansallinen kilpailujärjestelmä alkaa T-10 ja P-11 ikäsarjoista. Nuorimmille uimareille on alueellisia uintikilpailuja, sekä taito- ja tekniikkakisoja (Vesiralli).

T-10 sekä P-11 ja yli kilpailevat ikäsarjojen paremmuudesta syksyisin Ikäkausimestaruusuinneissa ja kesäisin Rollo-uinneissa.Ikäkausimestaruusuinneissa järjestetään alueelliset karsinnat, joista aikojen perusteella valitaan loppukilpailuun ikäluokkien kansallinen parhaimmisto. Rollouinteihin pääsee mukaan kun on saavuttanut vaaditun tulosrajan aikaisemmissa kilpailuissa.

Lapsen oikeudet urheilussa (YK:n julkaisu)

1. Oikeus osallistua lahjakkuudesta riippumatta.
2. Oikeus osallistua sillä tasolla, joka sopii omaan henkiseen ja fyysiseen kasvun vaiheeseen.
3. Oikeus aikuiseen ohjaajaan tai valmentajaan.
4. Oikeus osallistumiseen turvallisessa ympäristössä.
5. Oikeus osallistua suunnitteluun ja päättää omasta osallistumisesta.
6. Oikeus osallistumiseen lapsena ei pienenä aikuisena.
7. Oikeus asianmukaisiin varusteisiin.
8. Oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin pyrkiä menestykseen.
9. Oikeus tulla kohdelluksi kunnioituksella kaikkien toimintaan osallistuvien taholta.
10. Oikeus hauskuuteen urheilun parissa.

Puuroa vai piirakkaa?

Oikealla ruokavaliolla voidaan merkittävästi tukea nuoren uimarin harjoittelua. Siihen ei kuitenkaan tarvita erikoisruokavalioita eikä lisäravinteita, monipuolinen kotiruoka riittää. Ravitsemussuositusten mukainen terveellinen perusruoka on myös urheilijan ruokavalion perusta. Oikean ruokavalion omaksuminen nuorena on hyödyllistä paitsi harjoittelulle, myös aikuisiän terveyden kannalta.

Harjoittelukauden ruokavalio

Harjoittelu lisää energiantarvetta. Lapsi tai nuori ei ehkä itse huomaa muuttaa ruokailutapojaan muuttuneita tarpeita vastaaviksi. Tässä vaiheessa vanhempien apu saattaa olla tarpeen.

Urheilijan ruokavaliossa tärkeää on sekä määrä että laatu. Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota ravinnon hiilihydraatteihin, koska ne ovat urheilussa tärkein energian lähde. Mitä kovempaa mennään, sitä enemmän hiilihydraatteja tarvitaan. Helpoimmin hiilihydraatteja saadaan viljatuotteista ja perunasta.

Nälkäisenä ei jaksa harjoitella, sopiva aika ruokailusta harjoituksiin on 2-4 tuntia. Kunnon välipala ennen harjoituksia on tarpeen, mikäli lämpimään ateriaan ei ole mahdollisuutta. Harjoituksista palautumista edistää hiilihydraattipitoinen ateria (peruna, pasta, riisi, leipä, hedelmät, marjat, kasvikset). Proteiineja eli valkuaisaineitakin tarvitaan urheilijan ruokavaliossa. Niiden saanti ei yleensä ole ongelma, tavanomaisessa suomalaisessa ravinnossa valkuaisaineita on riittävästi. Rasvan määrään sen sijaan kannattaa kiinnittää huomiota, rasvaisesta ravinnosta ei ole harjoittelun kannalta hyötyä.

Ruokailu kilpailujen aikana

Kilpailuihin ei pidä mennä nälkäisenä eikä täydellä vatsalla. Kevyt ateria muutamaa tuntia ennen kilpailuja on hyvä. Runsaasti rasvaa tai kuituja sisältäviä ruokalajeja kannattaa välttää. Tärkeää kilpailussa on juoda riittävästi. Olosuhteet kilpailun aikana uimahallissa ovat usein sellaiset, että juotavaa tarvitaan paljon. Pitkien kilpailujen aikana voidaan tarvita kevyttä välipalaa, esim. banaanit ja hedelmä- ja marjasoseet ovat suosittuja uimarien keskuudessa.

Uintiarkea

Uimariperheen arkeen lasten uintiharrastus vaikuttaa monella tavoin. Mitä pienempi uimari, sitä enemmän tarvitaan vanhempien osallistumista harrastukseen. Vanhempien tehtävänä on huolehtia siitä, että puitteet ovat kunnossa ja tukea ja auttaa uimaria tarpeen mukaan. Uimaseuroja ei ole ilman vanhempia, seuratoiminnasta löytyy sopivia tehtäviä kaikille halukkaille. Vastineeksi yhteinen harrastus antaa paljon myös vanhemmille, uutta sisältöä elämään ja uusia ihmissuhteita.

Käytännössä vanhempia usein työllistävät eniten kuljetuspäällikön tehtävät, matkat uimahallille ja kilpailuihin. Perheen aikatauluja joudutaan sopeuttamaan harjoitusaikatauluihin, mikä ei aina ole aivan mutkatonta. Etenkään jos perheessä on useampia urheilevia lapsia. Nuoren, etenkin murrosikäisen, altaan ulkopuolisen elämän sopeuttaminen harjoituskuvioihin saattaa aiheuttaa pulmia, joita joudutaan ratkomaan yhteistyössä valmentajan kanssa. Hyvä suhde valmentajaan takaa mahdollisuudet yhteistyöhön.

Uintisanastoa

skabat: kilpailut

tekniikkaharjoitus: erilaisia harjoitteita, joilla tarkoituksena tekniikan parantaminen

vapari: vapaauinti eli krooli (lyhenne vu)

perhonen: perhosuinti (lyhenne pu)

seljäri, seläri: selkäuinti (lyhenne su)

sekari, sekuri: sekauinti, jossa uidaan kaikkia uintilajeja (lyhenne sku)

rinuli: rintauinti (lyhenne ru)

piikki: 25 metriä

vinsta, finsta: 50 metriä

ajalla: otetaan aika uitavasta matkasta

lähdöllä: useamman kerran uitavaan matkaan lähdetään tietyin väliajoin eli uidaan lähdöillä

lepo, tauko: uintimatkojen väliin jäävä lepoaika

killeri: varvasuinti, uidaan selällään jalat edellä

sculling: käsillä tehtävä edestakainen sivuttainen liike, joka kuljettaa uimaria eteenpäin

verra, verkka: verryttely, voidaan uida harjoitusten aluksi, ohjelman välissä ja lopuksi

ohjelma: harjoitusten kulku, jonka valmentaja laatii

räpylät: potkuharjoitusten apuväline

pullarit, pullikset: jalkojen väliin laitettava kelluke, käytetään pelkästään käsillä uidessa

lättärit: muoviset käteen kuminauhojen avulla kiinnitettävät apuvälineet, käytetään käsivetoharjoituksissa

käsivedot: uintia pelkillä käsillä, jaloissa pullarit ja käsissä usein lättärit

potkut: usein potkulaudan avulla vain jaloilla potkien uintia

ov: omavalintainen uinti

ikäsarja: sarja, jossa uimari kilpailee, määräytyy syntymävuoden mukaan